14. helmi, 2016

Perheenyhdistäminen: kyynisyyden ja vihan äärimmäistä politiikkaa #perussuomi

 

(Graafi: Jarno Lappalainen)

Sisäministeriössä on tekeillä lakimuutos, jonka tarkoituksena on kiristää perheenyhdistämisen ehtoja. Tämä graafi kuvastaa tarkemmin, mitä tästä ehtojen kiristämisestä seuraisi. Yksinkertaisesti tuo muutos johtaisi tilanteeseen, jossa lähes keskituloisillakaan ei enää olisi mahdollisuutta saada omaa perhettään Suomeen. Ei edes suomalaisilla, jotka haluavat saada luokseen vaikka puolison tai lapsen:

-"Jatkossa sekä kansainvälistä suojelua saavilta että Suomen kansalaisilta edellytettäisiin turvattua toimeentuloa ennen kuin perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä. Toimeentulovaatimus voidaan ottaa käyttöön nopeassa aikataulussa, koska se ei vaadi hallinnollisia muutoksia. EU-direktiivi mahdollistaa myös muita lisäedellytyksiä, mutta niiden käyttöönotto kestäisi pitempään. 

Ulkomaalaislakia muutettaisiin niin, että turvattu toimentulo olisi perheenjäsenen oleskeluluvan myöntämisen edellytys aina niissä tilanteissa, joissa perheenkokoaja on saanut oleskeluluvan Suomesta nk. toissijaisen suojelun perusteella. Sen sijaan tilanteissa, joissa perheenkokoajalla on pakolaisasema (kiintiöpakolainen tai turvapaikan saanut), turvattua toimeentuloa ei edellytettäisi, jos perheenjäsenet hakevat oleskelulupaa kolmen kuukauden sisällä pakolaisaseman myöntämisestä."-

Pakolaisaseman saaneita ihmisiä tuo lakimuutos ei juuri koskisi, mutta ei se tarkoita sitäkään, että perheenyhdistäminen olisi pakolaisstauksen omaavillekaan helppoa. Mutta tuo tuore lakiluonnos, jossa toimeentuloedellytystä vaaditaan myös kansainvälistä suojelua saaneilta, johtaa hyvin pitkälti siihen, että edes kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset eivät saa perheenjäseniään Suomeen. Ja minun on vaikeaa keksiä yhtäkään syytä, miksi tällaisessa laissa olisi mitään positiivista saati hyvää.

Vielä erikseen on nostettava esiin lasten kohtalo: heidän on jo nykyään  vaikeampi saada vanhempiaan luokseen kuin vanhempien lapsiaan. Esimerkiksi vuonna 2013 vain yksi lapsi sai huoltajansa luokseen Suomeen (ja hakemuksia tuli sellaiset tsunamimaiset 157).

Tämä tuore lain muutos asettaisi toimeentulovaatimuksia niin Suomen kansalaisille kuin Suomessa kansainvälistä suojelua saavillekin (ei siis pakolaisille, joille perheenyhdistäminen on muuten tehty miltei mahdottomaksi). Jos esimerkiksi Suomessa asuva ihminen haluaa saada luokseen puolisonsa ja vaikka kaksi lastaan, tulee hänen ansaita kuukaudessa puhtaana käteen nuo  2600 euroa. Tämä tarkoittaa käytännössä vain yhtä asiaa: pienituloisten vanhempien lapset joutuisivat elämään ilman toista tai molempia vanhempiaan, mutta rikkaammille taas suodaan normaali perhe-elämä.

Tässä vielä lyhyesti muutamat pääpointit RASTER:in artikkelista 'Kenellä on oikeus perheeseen':

  • Perheenyhdistäminen liitetään usein yksinomaan pakolaisuuteen, vaikka esimerkiksi vuosina 2014 ja 2015 vain noin 16 prosenttia myönteisistä päätöksistä olivat tapauksia, joissa perheenkokoaja oli Suomessa kansainväliseen suojeluun perustuvalla oleskeluluvalla. Kyse oli vain noin tuhannesta Suomeen muuttaneesta perheenjäsenestä.
  • Myös turvapaikanhakijoina saapuvien alaikäisten lasten perheenyhdistäminen on tehty todella vaikeaksi. Ulkomaalaislain mukaan perheenyhdistämisestä tulee saada päätös ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta. Esimerkiksi 16-vuotiaana Suomeen saapuvalle turvapaikanhakijalle aikaraja tulee pitkällisessä hakuprosessissa vastaan.
  • Lapsia ja nuoria pidetään – syystä – haavoittuvassa asemassa olevina ryhminä, ja on oletettavaa, että perheen läsnäolon merkitys heidän hyvinvoinnilleen ja elämän aloittamiselle uudessa ympäristössä on korostunut.
  • Jos alaikäinen turvapaikanhakija ei ehdi tai voi saada vanhempaansa luokseen, käy helposti niin, että täytettyään 18 vuotta nuori jää täysin yksin, ilman perheensä tukea, ja joutuu sen sijaan kantamaan huolta perheestään.

Miettikää tässä kohtaa myös sitä, että muualla Euroopassa nuorten radikalisaatiossa on havaittu selkeitä yhteyksiä perheenyhdistämisen epäonnistumiseen sekä miettikääpä sitä, että kun mies noin yleisesti saa enemmän palkkaa, niin miksiköhän - jälleen kerran - niitä miehiä tulee aina aluksi enemmän kuin naisia ja lapsia? Ja nyt tämä suunniteltu lakimuutos vain alleviivaisi sitä, että miehen kannattaa lähteä ensin.

Minä toivoisin, että me emme unohtaisi niitä perusasioita, joidenka varaan me ihmiset elämäämme rakennamme: rakkaus, perhe, toiset ihmiset.

Nämä ovat niitä asioita, jotka ovat yhteisiä niin rikkaille ja köyhille, mustille ja valkoisille, muslimeille ja ateisteille, homoille ja heteroille, meille kaikille. Nämä ovat myös niitä asioita, joiden arvoa ei mitata rahassa, vaan nämä ovat asioita, jotka ovat yhtä arvokkaita kukkaron paksuuteen saati aatteeseen, uskontoon tai kansallisuuteen katsomatta.

Minä en tajua politiikkaa, jonka mukaan elämää ei vaalita, eikä edes yritetä auttaa kaikkia hätään joutuneita, vaan pyritään aktiivisesti etsimään tapoja saada kurjuuteen ajautuneen ihmisen elämästä vielä mahdollisesti kurjempaa. Lyö lyötyä, potki vierasta, eriarvoista köyhää, on hallituksen motto. Ikävä kyllä.

Ihmisten arjessa ei puolestaan ole hirveästi mieltä, jos sitä ei saa jakaa perheensä kanssa. Ja tästä syystä sisäministeriön lakiesitys perheenyhdistämispolitiikan tiukentamisesta on vain epäinhimillinen.

Suomen hallitus sanoo esityksessään tavoittelevansa tilannetta, jossa ”Suomi ei näyttäytyisi poikkeuksellisen houkuttelevana turvapaikanhakumaana”. Mutta nyt jostain syystä Suomen hallitus haluaa vetää linjan vielä pidemmälle: he haluavat tehdä Suomesta maan, joka ei edes siellä asuvien ihmisten mielestä ole houkutteleva, lämmin saati inhimillinen. Periaate on yksinkertainen: kunhan ulkomaalainen ei saa mitään, niin ei se haittaa, vaikka suomalaisetkin siinä samalla kärsivät (sillä myös köyhempien suomalaisten perheenyhdistämistä vaikeutetaan).

Viha ulkomaalaisia (ja myös köyhiä) kohtaan on siis perussuomessa vuonna 2016 niin moraaliamme jytkyttelevällä tasolla, että mikä tahansa on sallittua, kunhan ulkomaalaisen elämä saadaan hankalaksi ja mahdollisimman vaikeaksi, niin ei se köyhän suomalaisenkaan piekseminen siinä samassa enää tunnu miltään. Hieman absurdisti nyt kuitenkin käy myös niin, että osalla ulkomaalaisista asema perheenyhdistämistä ajatellen on jopa parempi kuin meillä kantasuomalaisilla.

Suomen nykylinja perheenyhdistämisten suhteen on jo äärimmäisen tiukka:

 

Ja käytännössä tämä tiukkuus näkyy esimerkiksi tapauksessa, jossa Suomi aikoo karkottaa Alzheimeria sairastavan 74 vuotiaan karjalaisvanhuksen takaisin Venäjälle, sillä hän ei saa Suomesta oleskelulupaa perhesiteen perusteella, vaikka hänen tytär on asunut täällä jo yli 20 vuotta.

Tässä näette, mihin johtaa jo nyt äärimmäisen tiukka perheenyhdistämispolitiikka Suomessa. Se johtaa tragedioihin ja pahan olon lisääntymiseen. Perheenyhdistäminen on jo nyt äärimmäisen vaikeaa, ei sitä ole mitään syytä tehdä vielä vaikeammaksi, sillä ihminen ilman huolta perheestään nyt yleisesti ottaen pystyy elämään myös hyvää elämää täällä Suomessa ja olemaan ajan hengen mukaisesti myös hyödyksi yhteiskunnalle.

Ja silti hallituspuolueista erityisesti PS haluaa vain kiusata lisää ihmisiä, sillä heille perheenyhdistäminen ja sen hankaloittaminen ovat heidän ilmiselvän vieraan vihansa pääväylä juuri nyt: ihmisten kiusaaminen on PS:n todellinen kärkihanke ja he myös julkisesti kehtaavat yhdistää hallituksen tekemät leikkaukset pakolaisiin. Ihan tuosta vain, ihan muina miehinä.

Ja oikeasti tämä sama puolue hyväksyi hallituksen leikkaukset, pienituloisten aseman rajut heikennykset, yliopistojen irtisanomiset ja sai aikaiseksi oikeasti vain autoverotuksen kevennyksen ja kaikki tämä ennen kuin turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi. Joten persut: älkää viitsikö puhua paskaa. Turvapaikanhakijoita ja leikkauksia on aivan turha liittää yhteen.

Toki mikään ei enää yllätä: Halla-aho jäi juuri kiinni bluffista liittyen maahamme jäävien turvapaikanhakijoiden määriin ja sama bluffin sekä valheen linja vain jatkuu jatkumistaan.

Tulee väkisinkin mieleeni kysymys: pidättekö te persut ihmisiä oikeasti noin tyhminä? Kannatuksenne hiipuu ja edelleen vain valehtelette? Häpeättekö te ikinä noita puheitanne? 

No, tuskin. Sillä noin te asioita vain koette, totta tai ei (eli ei).

Joko te alatte ymmärtämään, että PS:n koko ydin on inhimillisesti mätä ja heidän oleellinen tavoitteensa on vain kiusata erityisesti köyhiä ja vieraita ihmisiä, ei parantaa kenenkään elämänlaatua (paitsi niiden autojen omistajien, joiden puolesta he ovat taistelleet ainoan poliittisen voittonsa)? Kun arvot myytiin, niin jäljelle jäivät vain raha, rasismi ja viha, PS:n kovinta ääripään ydintä (niistä ei perkele tingitä).

Kyynisyyden ja vihan äärimmäistä politiikkaa. Ääripää. Perussuomi. Nyt.

#eijatkoon