12. helmi, 2016

Tolkun ihmiset (päivitetty versio)

 

Väitetään, että maahanmuuttokysymykset jakavat kansamme kahtia. Se on täysin totta.

Sillä maahanmuuttokysymysten suhteen meillä on olemassa selkeä kahtiajako ihmisarvojen sekä ihmisarvottomuuden välillä. Meillä on kahtiajako järjen sekä sydämen ja pahuuden välillä. Meillä on kahtiajako havaittavissa tolkun ihmisten sekä vierasta pelkäävän jäykkäsieluisten ihmisten välillä.

Ja me tarvitsemme tolkkua, jotta pahuus ei voittaisi.

Tolkun ihminen ei kiistä maahanmuuton aiheuttamia ongelmia eikä hekumoi ajatuksella, että kansanedustaja tai hänen lapsensa raiskattaisiin.

Tolkun ihminen on valmis auttamaan apua tarvitsevia, mutta ymmärtää, että rajalliset resurssit on suunnattava kaikista hädänalaisimmille ja tolkun ihminen tunnistaa kyllä, että tätä varten on olemassa turvapaikkaprosessi. Tolkun ihminen ymmärtää, että viranomaiset tekevät työnsä, tunnistavat todelliset turvapaikan tarvitsijat ja käännyttävät muut pois.

Tolkun ihminen ymmärtää myös, että me emme voi ottaa rajattomasti ihmisiä vastaan, me emme voi esimerkiksi ottaa miljoonaa pakolaista vastaan ja kotiuttaa heitä. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että niitä ihmisiä, jotka tänne ovat saapuneet, ei tarvitsisi kohdella ihmisinä. 

Tolkun ihminen ymmärtää, että puhe pakolaisvirroista ja elintasosurffareista on epäinhimiilistävää retoriikkaa, jonka tarkoitus on normalisoida oikeus kohdella ihmistä jonain muuna kuin yksilöinä, ongelmana, joka odottaa lopullista ratkaisua: patoa, tukkimista, sillä muuten me hukumme.

Tolkun ihminen tajuaa kyllä, miten epäinhimillistävän retoriiikan taustalla on halu helpottaa lopullisten ratkaisujen eetosta, helpottaa huonoa kohtelua ja rajojen kiinni laittamista kaikkialta.

Tolkun ihminen ymmärtää myös, että turvapaikanhakijat eivät ole meiltä keneltäkään pois.

Ihmisten auttaminen ei tapahdu omien kansalaisten kustannuksella. Niin kauan kuin politiikkaa on tehty, ovat puolueet luvanneet olla köyhien puolella. AIna, jo ennen yhtäkään turvapaikanhakijaa ja silti köyhät ovat keskuudessamme.

Tolkun ihminen ymmärtää kyllä, että turvapaikanhakijat ja köyhät halutaan vain laittaa vastakkain, jotta köyhät tappelisivat keskenään.

Tolkun ihminen tuomitsee seksuaalisen häirinnän ja väkivallan riippumatta siitä, kuka siihen syyllistyy. Hän haluaa rikoksiin nykyistä kovempia tuomioita ja että rikoksista tuomitut turvapaikanhakijat karkotetaan maastamme. Hän myös ymmärtää, että näitä asioita säätelevät lait, asetukset ja säännökset, joita maamme on sitoutunut noudattamaan.

Tolkun ihminen ymmärtää myös, että ihmistä ei voi palauttaa maaahan, jossa ihmistä kohtaa kuolema tai kidutus. Tolkun ihminen ymmärtää kyllä, että kansainväliset sopimukset vaativat aika-ajoin tarkistelua ja päivitystä, mutta myös sen, että niiden sopimusten ydin ei vanhene koskaan. Sillä niiden ytimenä on ihmisen arvo, eikä ihmisen arvo ole muuttunut mihinkään.

Tolkun ihminen ymmärtää, että meidän arvoihimme kuuluu ihmisen hengen kunnoitus, vaikka ihminen olisi tehnyt mitä tahansa. Tolkun ihminen ymmärtää kyllä, että primitiivisyys ei saa ohittaa järkeä ja oikeudenmukaisuutta. 

Tolkun ihminen toivoo, että jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi, mutta hän ymmärtää, ettei kaduille tarvita partioita. Turvallisuudentunne syntyy parhaiten, kun jokainen puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin, ei salli epäasiallista kohtelua, rasismia tai väkivaltaa missään olosuhteissa.

Tolkun ihminen ei tee johtopäätöksiä tai yleistyksiä tuntemattomista ihmisistä sen perusteella, mihin kansanryhmään nämä sattuvat kuulumaan. Tolkun ihminen ei pelkää kohdata ihmistä ihmisenä.

Tolkun ihminen osaa keskustella kriittisesti maahanmuuttopolitiikasta, mutta hänelle kriittisyys ei tarkoita sitä, että osaa keksiä mahdollisimman paljon ulkomaalaistaustaisia halventavia nimityksiä. Tolkun ihminen ymmärtää, että sallimalla kaiken puheen täysin vapaasti, me avaamme oven ihmisen huonolle kohtelulle sekä lentäville polttopulloille.

Tolkun ihminen on asiallinen, perustelee näkemyksensä ja kunnioittaa toisia.

Tolkun ihminen ymmärtää, että vieraasta kulttuurista tulevalla ihmisellä on meistä poikkeavia tapoja sekä arvoja. Tolkun ihminen ei tee niistä mitään numeroa, sillä ei meillä suomalaisillakaan ole samat tavat saati arvot. Tolkun ihminen ymmärtää kyllä, että tavat ovat eri asia kuin laki, moraali ja universaalit ihmisarvot, joita meidän kaikkien tulee noudattaa.

Tolkun ihminen haluaa, että rikoksiin syyllistyneet turvapaikanhakijat käännytetään takaisin, mutta osaa myös antaa arvoa niille, jotka kotoutuvat ja osallistuvat yhteiskuntaamme sen täysivaltaisina jäseninä. Tolkun ihminen osaa kunnioittaa mutta myös vaatia kunnioitusta – sekä olla itse sen arvoinen.

Tolkun ihminen ymmärtää, mitä rasistit yrittävät tehdä. He yrittävät vihaa ja pelkoa lietsomalla saada tolkun ihmisiä liittymään heihin, jotta viha, pelko, epäluulo ja turvattomuus lisääntyisivät. Tolkun ihminen ei tähän lankaan mene.

Mutta kuka uskaltaa enää myöntää olevansa tolkun ihminen?

Sillä tolkun ihminen on nykyisessä keskustelussa muuttunut ääripääksi. Tolkun ihminen on 'suvakkihuora' ja 'rajattoman maahanmuuton ystävä', joka 'haluaa tuhota kulttuurimme ja joka uhkaa meidän suomalaisten arvoja'.

Tolkun ihmisissä on se ongelmallinen piirre, että he eivät halua tehdä itsestään numeroa, sillä heistä on outoa joutua edes puhumaan itsestäänselvistä asioista, kuten inhimillisyys ja ihmisarvo.

Emme me jatkuvasti halua myöskään toistaa kovaan ääneen, miten ihmisen elossa pysyäkseen täytyy muistaa hengittää ilmaa, juoda vettä, jotta ei kuihtuisi tai emme me tolkun ihmiset haluaisi toistuvasti kertoa, miten sormet korvissa ei kuule puhetta.

Tolkun ihmiset eivät halua huutaa omia maltillisia ja rakentavia mielipiteitään julki, koska tolkun ihminen ymmärtää meillä jo olevan jotain pahasti pielessä, jos meidän täytyy puhua tasavertaisuudesta ja ihmisten kohtelemisesta ihmisenä, yksilönä.

Tolkun ihminen ymmärtää, että rasismi asuu kielessä, sillä juuri sinä hetkenä, kun me kansakuntana alamme näkemään ihmiset vain osana joukkoa, me olemme dehumanisoineet yksilön.

Tolkun ihminen ymmärtää, että kollektiiviksi typistettynä yksilöltä viedään inhimillisyys, sillä 'loista', 'elintasosurffareita' ja 'pedofiiliuskonnon edustajia' on helpompi kohdella huonosti.

Tolkun ihmisiä on paljon, he ovat näkymättömiä. Se on sääli, sillä juuri näitä tolkun ihmisiä maamme nyt kaipaa. Heitä, jotka mieluummin rakentavat kuin hajottavat. Heitä, jotka muistuttavat tänne tulleita ihmisiä siitä, että ei koko Suomi ole kutsumassa ihmisiä loisiksi, vaan suurin osa suomalaisista muistaa kyllä, että ihminen on ihminen, eikä ihmistä kohdella ihmisenä sylkemällä häntä kasvoihin.

Tolkun ihminen tajuaa, miten pahuus asuu kielessämme. Se asuu mielessämme ja se näkyy teoissamme. 

Tolkun ihminen tajuaa, miten tiettyjen asioiden tulisi olla dialogin ulkopuolella, kuten ihmisarvon. Tolkun ihminen tajuaa, että sellainen aika, jolloin ihmisarvo muuttuu joksikin muuksi kuin lähtökohdaksi, yhdeksi näkökulmaksi, tolkullisuus on tuolloin jo kadonnut.

Minä en haluaisi tolkun katoavan. Minä haluan olla tolkun ihminen. Minä OLEN tolkun ihminen. Ole sinäkin tolkun ihminen. Ole sinäkin ääripää. Tolkun ihminen ON ääripää. Tolkun ihminen on ääripää ihmisen huonolle kohtelulle ja siksi tolkun ihminen ei ole äärimmäinen.

Tolkun ihminen on ääripää rasismille, fasismille, dehumanisaatiolle, ihmisten kasvoille sylkemiselle, polttopulloille, väkivallalle, suvakkihuoraksi kutsumiselle sekä pahuudelle. Tolkun ihminen ei ole hiljaa, kun pahuus hiljalleen arkipäiväistyy.

Siksi minä olen tolkun ihminen. Ole sinäkin.

 

...........................................................................................................................................................................

HUOM! Tämä kirjoitus on päivitetty versio Jyri Paretskoin kirjoituksesta 'Tolkun ihmiset':  http://www.iisalmensanomat.fi/news/tolkun-ihmiset/