17. tammi, 2016

Puolustuspuhe miehille, jotka vihaavat naisia #appelsin

 

Suomalainen mies, sinä et ole sika.

No, ei suomalainen mies tosiaankaan ole sika. Noin yleisesti. Kuten ei kukaan muukaan mies. Ei missään. Mutta näin kirjoitti meille Ulla Appelsin, Ilta-Sanomien päätoimittaja.

En tiedä, miksi Ulla Appelsin ajatteli, että on järkevää sanoa, miten suomalainen mies ei ole sika, en todellakaan. Minä olen myös sitä mieltä, että suomalainen mies ei myöskään ole hirvi. Ei suomalainen mies ole myöskään poro, karhu tai kastemato. En sanoisi myöskään, että suomalainen mies on koira, kissa tai kaalimato. Sitä en tiedä, mitä järkeä näissä toteamuksissa on, mutta tulihan nyt sanottua.

Se, että minä totean, miten 'suomalainen mies ei ole hirvi', on silti yhtä järkevä kuin sanoa Ulla Appelsinin tavoin, miten 'suomalainen mies ei ole sika'. Sillä kukaan ei ole missään edes väittänyt suomalaisen miehen olevan sika. Ulla Appelsin ei edes vaivaudu tuomaan esille mitään muuta kuin omia olkiukkojaan, joiden varaan hän perustaa koko kirjoituksensa. Ulla Appelsin kirjoituksessaan menestyksellä kumoaa mielipiteitä, mutta todellisuuden kannalta on harmillista, että niitä mielipiteitä ei ole kukaan edes esittänyt. 

Sillä ei kukaan ole väittänyt suomalaisten miesten kaikkien olevan jotenkin huonoja ihmisiä.

Kukaan ei myöskään ole väittänyt, että ulkomaalaisten raiskauksiin tulisi suhtautua kevyesti tai lakaista ne maton alle.

Kukaan ei ole väittänyt, etteikö Suomi suureen osaan maailman maista verrattuna hyvin tasa-arvoinen maa.

Missään ei ole sanottu, että maahanmuuttajien rikollisuudesta ja erityisesti raiskauksista EI saisi puhua erityisesti siksi, että 'raiskaavat ne suomalaisetkin'. 

Kukaan ei myöskään ole väittänyt, että kaikki suomalaiset miehet ahdistelevat naisia. Tai edes suurin osa. Tai edes merkittävä osa. Mutta liikaa: ehdottomasti.

Kukaan ei missään ole väittänyt, että miesten ahdistelu olisi tekona hyväksytty ja iloinen asia. Ei missään.

Kukaan ei edelleenkään ole sanonut, että maahanmuuttajien tekemänä seksuaalinen ahdistelu olisi jotenkin hyväksyttävää.

Silti Ulla Appelsin rakentaa kirjoituksena noiden ajatusten varaan. Ja siksi hän on väistämättä väärässä:

-"Silfverbergin kokemukset ovat varmasti aitoja ja kuulostavat erittäin ikäviltä.

Kiintoisaa kuitenkin on, että Silfverberg on kommenttiinsa – varmaan huomaamattaan – lipsauttanut todisteen siitä, että Suomessa naisella on aivan poikkeuksellinen mahdollisuus tehdä ja liikkua. Toistetaanpa: miehet seurasivat siis ”yöbussista” kotiovelle tai autot hidastelivat ”öisellä” kadulla. Tapahtuma-aika ei tee ahdistelua yhtään sen sallitummaksi, mutta maailmassa on miljoonittain naisia, jotka eivät uneksisikaan vastaavasta vapaudesta.

Miljoonat naiset eivät voisi kuvitellakaan, että voisivat kulkea yksin öisin kaduilla. Saati mennä juomaan viiniä yksin ravintolaan, josta mahdollisesti Silfverbergkin on ollut yöllä kotiinsa palaamassa, kun joku on huudellut perään. Maailmassa on sellaisiakin maita, joissa naisen kulkeminen yksin jopa kirkkaassa päivänvalossa on kiellettyä tai hyvin harvinaista. Saati että sitä voisi tehdä niin halutessaan minihameessa ja korkokengissä."-

Tässä kohdassa on jotain niin hyvin tuttua. Ulla Appelsin nimittäin käyttää perussuomalaista 'huomion siirto'- metodia tarkoituksella ja vie huomion itse ikävästä ilmiöstä (seksuaalinen häirintä) pois sanomalla, miten muualla ovat asiat vielä huonommin.

Ystävämme perussuomalaiset käyttivät tuota samaa metodia erityisesti taannoisessa 'homokeskustelussa' oman homofobiansa piilotteluun uskottelemalla olevansa homojen oikeuksien puolella demonisoimalla islamia. Simon Elon argumenttihan tuolloin oli huikea: "Me vain haluamme homojen pysyvän kaapissa, mutta muslimit tappavat heidät!". Tuossa vain unohtui se, että omaa ahdasta mieltään ei voi oikeuttaa muiden pahuudella. Paitsi tietenkin persu.

Mutta Ulla Appelsinin kirjoituksessa on syvemmälle menevä ongelma. Uskon, että hän ei huomaa todistavansa sen puolesta, että hän allekirjoittaa naisten oikeuksien syntyvän sen ansiosta, että miehet antavat ne oikeudet naiselle. Meillä miehet 'vain seurailevat', mutta muualla tapahtuisi taatusti jotain pahaa, jos minihameen päällesi laitat. Ulla Appelsin siis sanoo: "Olkaa naiset tyytyväisiä, että saatte edes kulkea kadulla". Ja koko Appelsinin kirjoitus pyörii tällä logiikalla: että Suomessa ei pidä valittaa (sillä muualla asiat ovat huonommin) ja mies antoi naiselle oikeuden kulkea kaduilla Suomessa (mutta vieraiden maiden miehet eivät tätä oikeutta anna). Minusta tämä logiikkaa on vain surkeaa.

Silti tässä lienee se Ulla Appelsinin pääsanoma: suomalaiset miehet eivät ole sikoja (sillä he sentään antavat kulkea kadulla rauhassa). Olemme me miehet sitten kilttejä ja mukavia, kun annamme naisten kulkea kaduilla! Aivan kuin se ei olisi jo lähtökohtaisesti naisten oikeus siinä kuin miestenkin. Olkaa kiitollisia, siskot! Minä annan teille huomennakin luvan kulkea kadulla! 

Oikeasti Ulla Appelsin kieltäytyy aktiivisesti ymmärtämästä käynnissä olevan maahanmuutto- sekä raiskauskeskustelun koko kontekstia ja sen rumuutta. Kun maahanmuuttokriitikot ja muut MV:n älyllisesti rampauttamat rasistit väittävät etnisin argumentein yleistävästi, miten maahanmuuttajamiehet kohtelevat naisia huonosti ja alentuvasti, lähinnä raiskattavina lihakimpaleina, niin suomalaiset tässä tarinassa pitää nähdä viattomina uhreina, 'hyviksinä', jotka eivät tee virheitä ja joilla asuu Jeesuksen hyvyys sydämessään. Tämä jako on oleellinen rasistien maailmanselityksessä: paha projisoidaan 'vieraaseen' ja raiskaus sekä muu seksuaalinen häirintä etnistetään selkeämmin ja tarkkarajaisesti etnisen toisen piirteeksi ja ongelmaksi. Ja tätä maailmanselitystä puolustaa Ulla Appelsin.

Tällä tavalla valkopestään suomalaisten tekemä pahuus ja tämän kritisointi johtaa 'suvakkihuora'- puheisiin, polttopullodialogiin sekä vihan lisääntymiseen. Ja juuri tämä sama maahanmuuttokriittinen, 'isäm maallinen' vihansa äärimmäistämä 'hyviksien' joukko kuitenkin ahdistelee kaikkia, jotka ovat heidän kanssaan eri mieltä ja erityisen vihan kohden ovat naiset, joille tämä mölyisä massa lähettelee törkyviestejä ja toivoo raiskatuksi tulemista (kuten myös vaimoni raiskaamista on toivottu). Tämä on se tekopyhyys, naisviha sekä rumuus, jonka puolesta Ulla Appelsin kirjoittaa.

'Mutku ne muut ovat vielä pahempia'. 

Kun minä sanon etniseen yleistykseen vasta-argumenttina, että 'suomalainenkin raiskaa' (joten etnisen argumentin tulisi päteä myös suomalaiseen, mutta se tietenkään päde, vaan etnistämisen tapa on tässä kohtaa absurdi), on se kannanotto etnisen yleistämisen tekemiseen, ei itse tekoon (raiskaus), niin Ulla Appelsinin tarinassa tuo on loukkaus suomalaista miestä kohtaan. Siksi hän kokee tarpeekseen kirjoittaa puolustuspuheen suomalaiselle miehelle, joka 'ei ole sika', sillä 'muualla on vielä huonommin'. Ulla Appelsin siis häivyttää suomalaisen seksuaalirikollisuutta, kun minä puolestani kerroin, miten etninen yleistys on väärä tapa. Ulla Appelsin ei kirjoittanut puolustuspuhetta suomalaiselle miehelle, vaan hän kirjoitti puolustupuheen miehille, jotka vihaavat naisia. Ulla Appelsin kirjoitti puolustuspuheen miehille, jotka eivät kanna vastuutaan omasta elämästään, vaan syyttävät ongelmistaan muita: maahanmuuttajia, naisia, luolamiehen ajan päättymistä.

Eivätkä kaikki suomalaiset ole niitä sikoja. Vain osa on. Kuten ulkomaalaisistakin. 

Seksuaalisessa häirinnästä puhuttaessa on myös muistettava yksi fundamentaalinen ongelma: seksuaalisen häirinnän havaitseminen on valikoivaa siten, että ihmisillä on tutkitusti vaikeuksia nähdä omaan etniseen ryhmään kuuluvien sukupuolisesti häiritsevää käytöstä. Tämä on periaatteessa hyvin yksinkertaista: vieras tapa on helpompi havaita ja oman etnisen ryhmän tavat voivat olla jo niin tuttuja, ettei niihin enää edes reagoi, niistä on tullut normaalia, tapa, business as usual. Ja se normaali, 'isäm maallinen' tapa näyttää tänään tältä:

rk 1

rk 2

Ja tästäkin on tullut normaalia:

-"MV-lehden sivulla julkaistussa yhdessä kuvassa Hanna Huumonen pitää kädessään Suomen lippua. Viereiseen kuvaan on manipuloitu penis, jossa on kuunsirppi ja tähti, islamin symboli. 

– Nyt olen saanut niin paljon puhelusabotaasia, että joudun vaihtamaan numeroa. Puhelin soi koko ajan, linja on tukossa. Vastaaja on täynnä läähätyspuheluita ja seksiehdotuksia. Ilmeisesti numeroni on kiusantekona liitetty jonkin seuranhakupalstan yhteyteen. Tosi surullista niille ihmisille, jotka joutuvat haluamattaan osaksi tätä propagandaa, Huumonen kertoo Iltalehdelle. 

– Minua ärsyttävät puhelinsoitot, mutta harmittaa heidän puolestaan, jotka soittavat väärään numeroon. Nukun yöni ihan hyvin, hän toteaa.

Myös SONKin edellinen liittohallitus on saanut useita roskaposteja, joissa juhlistetaan väkivaltaa. SONKin nettisivuille on hyökätty useita kertoja. 

– Ne ovat olleet kohdennettuja palvelunestohyökkäyksiä, Huumonen sanoo.

– Eli tämä on näköjään MV-lehden isänmaallisten suomalaisten henkilöiden näkemys siitä, miten sananvapauttaan käyttäviä naisia tulee kohdella. Surullista porukkaa. Missään vaiheessa emme ole kieltäneet MV-lehteä julkaisemasta asioita, vaan olemme ilmoittaneet, että emme tue yrityksiä, jotka tukevat lehteä."-

Miettikää: sinulla on mielipide ja mitä tekevät sananvapaudesta huolissaan olevat? No, hyökkäävät kimppuun.

Suomi vuonna 2016.

Joko vielä on joillekin epäselvää, mitä sananvapaus tarkoittaa rasisteille, 'isäm maallisille' ja muulle omahyväiselle, Syvän joen ämpäreitä jonottavalle persukansalle?

Aivan: (yksin)oikeutta heille sanoa ja solvata. Ja vain heille, sillä erimieltä oleminen on rikos heidän laumasieluista junttifasismin olemustaan vastaan. Siksi heidän puheessaan saunan takana on aina tilaa. Ja muut, erityisesti naiset: olkaa hiljaa.

Ymmärrätkö, hyvä Ulla Appelsin: sinä puolustat miehiä, jotka vihaavat naisia? Ymmärrätkö, sinun apuasi kaipaavat vain ne miehet, jotka vihaavat naisia?

Ulla Appelsin: älä puolusta meitä miehiä, me emme tarvitse sinun apuasi. Kiitos.