8. joulu, 2015

612- marssi, isänmaallisuuden bluffi sekä väkivallan ymmärtäminen olemattomiin

 

Kun polttopulloiskut ja rasistinen agitaatio ovat asioita, jotka ovat ’business as usual’, ne eivät enää yllätä, eivätkä tunnu miltään, niin siinä kontekstissa voi tuntua ihan normaalilta, että poliisi ampuu mielenosoittajia sekä ihmisiä, jotka ovat vain seuraamassa suomalaisten natsien kulkuetta.

Rasistien agitaatio on siis tehnyt tehtävänsä: väkivallasta ja sen tunteesta on tullut arkipäivää. Meistä on tullut turta rasistien tyrkyttämälle väkivallalle, että me emme enää edes näe sitä, vaan ymmärrämme sen olemattomiin.

Minä kyllä noin yleisesti luotan suomalaiseen poliisiin, mutta tuo ampuminen on kyllä aika kova juttu ja kun samaan aikaan toisaalla poistetaan yksittäinen ihminen, joka sanoo 'rakasta maahanmuuttajaa', niin tuo poliisin toiminnan outous jotenkin konkretisoituu.

Enkä minä keksi yhtäkään syytä, miksi 612- kulkuetta vastaan pitäisi vastustaa väkivaltaisesti. En yhtäkään. Se, että joku päättää niin tehdä, kertoo täydellisestä tilannetajun puutteesta, suoranaisesta typeryydestä.

Silti nämä riehujat olisi voitu blokata syrjään. Koko 612- kulkue olisi voitu ohjata ihan muualle tai jopa kieltää, kun varmasti oli tiedossa kyseessä olevan vain äärioikeiston provokaation. 612- kulkue on järjestäjiensä, suomalaisten wannabe- natsien pyhäinhäväistys kaikkea suomalaisuutta sekä isänmaallisuutta kohtaan.

Tässä eräs kulkueeseen kuulunut isänmaallinen ns. ’tuulettaa kainaloaan’:

Upotetun kuvan pysyvä linkki

(Kuva: Jaakko Tuomi, Twitter)

Koko perkeleen marssi oli markkinointitemppu. Koko 612- marssi on järjestäjiensä pyrkimystä salonkikelpoistaa suomalainen natsismi ja luoda sille positiivista kuvastoa. Marssin tarkoitus on luoda kuvaa, että väkivaltaan taipuvaiset Suomen Vastarintaliikkeen jäsenet sekä isänmaallisuuden eetoksen varjossa marssivat, rasismia kannattavat poliitikot sekä polttopulloja heittelevät ’maahanmuuttokriitikot’ eivät olisikaan mitään ’pahiksia‘, vaan pelkästään toimittajienkin epähuomiossa kansallismielisiksi kutsumia, hyveellisiä miehiä, jotka vain ovat huolissaan Suomen tulevaisuudesta. Ja siksi polttopullodialogi. Siksi krooninen maahanmuuttovihamielisyys. Siksi suomalaisten naisten raiskaustoiveet. Siksi tuhopolttojen julkiset ylistämiset.

612- marssilla ei ole mitään tekemistä isänmaallisuuden kanssa. 612- marssin järjestäjien ideana on luoda positiivista kuvaa poliittisista pyrkimyksistä, jonka kannattajat haluavat etnisesti puhdasta Suomea, jossa mahtivalkoinen mies pitää valtaa, yhteiskunta on hierarkkisesti jaoteltu, vähemmistöt joutavat pysymään kaapissa ja naisen paikka on keittiössä. Tuossa marssissa ei ole mitään isänmaallista. Nuo 612- marssit eivät ole mitään kansallismielisiä, joissa kaivataan suomalaisuuden kunnioittamista. Marssin järjestäjät ovat äärioikeistolaisia. He ovat natseja. He kaipaavat vallankumousta ja meidän tavallisten ihmisten pitäisi vain olla hiljaa. He tarkoituksella leikkivät meidän suomalaisten tunteilla ja häpäisevät meillä tärkeitä paikkoja. Ja minusta se on vain rumaa.

Se, että media käyttää noista 612:n marsseista nimitystä ’kansallismielinen’ on kyllä kaikkia demokraattisia kansallismielisiä loukkaavaa. Se on vain rivoa.

Silti he saavat provosoida ja poliisi hoitaa oman työnsä niin huonosti, että ohikulkijat saavat osumia heidän ammuksistaan. Ohikulkijat, eivät anarkistit, eivät ääritekoihin syyllistyvät. Jos poliisi ei erota väkivaltaan ryhtyvää tavallisesta ihmisestä, niin silloin aseet pitäisi pitää piilossa.

Ja samaan aikaan me saamme lukea piispa Irja Askolalta seuraavan kirjoituksen:

Itsenäisyyspäivä juhlistaa ja kyselyttää.
Me kiitämme heistä, jotka taistelivat meille itsenäisyyden ja 
samalla häpeämme sitä,
miten olemme vaienneet miesten särkymisen tuskasta ja naisten taakoista.
Jumala, siunaa hellin katsein heitä, jotka sotaorpoina, sotamorsiamenina tai sodan jälkimaininkien lapsipelokkaina, rakensivat meille tulevaisuutta.
Jumala, luo itsenäisyyspäiväämme kiinnostus toinen toistemme kertomuksiin.
Jumala, luo keskellemme suvaitsevuus ja mykkyydenkin kunnioitus.
Jumala, luo meihin luottamus,
avoimen vieraanvaraisuuden uskallus.

Tässä piilee suuri viisaus. Ja tässä ilmenee se maailma, jonka tuo 612- marssi on viestiltään valmis kieltämään. Eivät he halua ’uskallusta avoimeen vieraanvaraisuuteen’, vaan he haluavat itselleen vieraan ulos maastamme.

Siksi vastamielenosoituskin oli oikeutettu poliittinen mielenilmaus. Ja hyvin ymmärrettävä sellainen.

Mutta väkivaltaan ei vastata väkivallalla. Ei nyt. Ei huomenna. Ei ikinä.