26. marras, 2015

Raiskaus ja maahanmuuttokriitikko #Kempele

 

Olen tänään oppinut, että maahanmuuttokriitikot ovat epäloogisia, väkivaltaa uhoavia rasisteja, jotka lähinnä jurnuttavat sitä-samaa-kuin-aina-ennenkin. Ikävä kyllä.

Ai miksi voin sanoa näin? Yksinkertaista: heidän logiikkansa mukaan promillen tasolla olevista ilmiöistä voi tehdä koko populaatiota koskevia yleistyksiä, jotenka esim. tämä kuva todistanee alkuperäisen väitteeni todeksi:

 

Todellinen ullatus! Raiskauksiin se luontevin tapahan reagoida on kaivata lisää raiskauksia. Tähän ei eläin pysty. Tähän pystyy vain ehta maahanmuuttokriitikko.

Voinee siis perustellusti maahanmuuttokriitikoiden lanseeraaman promillemetodin jykevästi todistamana sanoa, että maahanmuuttokriitikot eivät ole pelkästään maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvia, vaan he ovat kriittisiä itse kriittisen ajattelun suhteen ja ovat vapauttaneet itsensä turhan ajattelun ikeestä ja antavat paahtaa, tunne edellä, MV:n viitoittamalla tiellä kohti ihmisen taantumista vapaana sivityksen saastasta. Fakta. Tosiasia. Induktiivinen päättely a'la maahanmuuttokriitikko.

Tuo esimerkki oli kommentti kirjoitukseen ’Kempeleestä ja raiskauksista’, jossa kirjoitin kolmesta teemasta:

  • Asioihin reagoinnin epäsuhta suhteessa viimeaikaisiin tapahtumiin vs. Kempeleen raiskaus.
  • Etnisyyteen perustuvan yleistyksen kritisointi.
  • Kritisoin yhdessä raiskaustapauksessa annettua tuomiota (tai siis sitä, että tuomiota ei tullut raiskauksesta lainkaan).

Se, että kritisoin rasistisia yleistyksiä, tarkoittikin kommenteissa yhtäkkiä raiskauksen vähättelyä sekä uhrin kunnian loukkaamista. Se tarkoitti jonkin oudon logiikan mukaan jopa raiskausten kieltämistä ja jopa niiden häivyttämistä. Minä en ymmärrä tätä logiikkaa, sillä jos ottaa kantaa siihen, että ihmisen etnisyys ei määritä koko populaation luonnetta, niin miten siinä edes otetaan kantaa koko raiskaukseen? Siinähän otetaan kantaa rasistiseen yleistykseen, joka ei liity suoraan tekoon saati tekijään, vaan siihen tilastollisen rotuopin soveltamiseen.

Miettikääpä, ihmiset, lisäksi yhtä juttua. Kirjoitin tekstissäni siitä, miten hovioikeudessa suhtauduttiin erääseen raiskaukseen. Minusta se oli myös aika mielenkiintoinen tapaus, mutta ketään ei tunnu se kiinnostavan. Miksiköhän? Ehkä siksi, kun tekijä oli suomalainen?:

"Kempeleen raiskauksen varjoon näyttäisi jäävän tuore hovioikeuden päätös, jonka mukaan raiskaus ei ole raiskaus, jos uhri ei raiskauksen aikana kiellä raiskaamista. Pitäisi siis itse teon aikana muistaa raiskaajaa muistuttaa, että 'hei, et sä viitsis lopettaa tota raiskaust, ku mä niinku sanoin jo, et mä en haluu niinku munaa'.

Se, että uhri oli ennen raiskausta sanonut, ettei halua seksiä, ei ollut riittävä viesti ja "mies ei tullut tietoiseksi naisen suostumuksen puuttumisesta."

"Miehen teosta puuttui hovioikeuden mukaan näin ollen tahallisuus" - eli mies raiskasi naisen ikään kuin vahingossa.

Voisiko joku selittää minulle, onko tämä sitä 'raiskauskulttuuria'? Ja miksi tämä ilmiö ei ole kriisikokouksen paikka?

"Koska nainen teon jälkeen pystyi päihtymystilastaan huolimatta keskustelemaan poliisin kanssa, katsoi hovioikeus, että nainen olisi kyennyt ainakin suusanallisesti vastustamaan miestä teon aikana.

Eli raiskausta ei tapahtunut, kun nainen ei ollut tarpeeksi kännissä. Hienoa."

Arvatkaapa, montako kommenttia tähän liittyen sain? Niinpä. Ketään ei kiinnostanut, sillä tekijä oli suomalainen. Mitäpä, jos tekijä olisi ollut muslimi? Ymmärtänette pointtini.

Ja siitä huolimatta, että pohdin ja kritisoin erään raiskaustapauksen tuomion sisältöä käsittämättömäksi, sillä uhri ei ollut oikeuden mukaan tarpeeksi kännissä. Silti tämä kirjoitukseni oli osoitus kunnioituksen- sekä välittämisen puutteestani. Raiskaus ja maahanmuuttokriittisen logiikka: tuomitse rasistinen yleistys, hyväksyt siis raiskaamisen, kritisoi rasistista yleistystä, kiellät siis muslimien tekemät raiskaukset. Logiikka on joskus haasteellista, sanoisin.

Maahanmuuttokriitikko luonnollisesti sanoi olevansa huolissaan ensisijaisesti uhrista: ”Haluan ampua neggerin pään tohjoksi.” Voisiko joku valaista minulle miten tuossa osoitetaan, että uhrista ollaan huolissaan ja että häntä kunnioitetaan? Jos sitä uhria halusi kunnioittaa, niin sen voisi ihan sanoa ääneen. Mutta jos sen sijaan vain vaahtoaa tilastollisista yliedustuksista ja kaipaa suvakin raiskauksia, niin silloin oikeasti vain ratsastaa raiskauksen uhrilla.

Ja tämä logiikka ei avaudu minulle:

 

Kun siis kertoo, miten raiskaamisen etninen yleistäminen jonkun populaation ominaisuudeksi on väärin ja suorastaan rumaa, niin silloin puolustellaan tekijää.  Oikeastaan etnisen yleistämisen kritiikki ei puolusta kenenkään tekoa, sillä siinä ei puhuta teosta (esim. raiskaamisesta), vaan kritiikki kohdistuu yleistäjään (maahanmuuttokriitikko) ja hänen disinformaatioonsa. Siksi on täydellisen epäloogista sanoa yleistämiseen kohdistuvan kritiikin puolustavan raiskaajaa.

Kun puhutaan maahanmuuttajiin tai maahanmuuttotaustaisiin ihmisiin liittyvästä rikollisuudesta, niin ’ymmärtäminen’ sekä tilastojen rajoitteiden muuttuukin kuin vaivihkaa julkisessa keskustelussa hyysäämiseksi, raiskaajien ymmärtämiseksi sekä uhrien kohtalon vähättelemiseksi. Tuossa maahanmuuttokriittisessä ei enää saa ymmärtää, tässä kohdassa ei saa edes yrittää selittää, tässä kohdassa tarinaa pitää vain tuomita. Ei ole uhrilla merkitystä tässä kontekstissa, merkitystä on vain raiskaajan etnisellä taustalla. Eivät nuo maahanmuuttokriitikot välitä paskan vertaa naisten raiskauksista, heitä kiinnostaa vain tekijän tausta, jotta pääsevät syyttämään islamia maailman pahuudesta. 

Siinä on oikeasti eroa, miten raiskauksiin suhtaudutaan riippuen tekijän taustasta. Tämän näkee helposti, kun huomaa maahanmuuttajataustaisen raiskauksen selitettävän etnisyydellä, niin et samaa löydä puhuttaessa suomalaisesta raiskaajasta. Kyllä niitä raiskaajia kuohittavaksi ehdotetaan aina (erityisesti lasten raiskaajia), mutta ulkomaalaisen kohdalla etnisyys kaivetaan aina esiin ja tässä Kempeleen tapauksessa vaikuttaa kyseessä olevan miltei kansallinen hätätila, kun epäilty on ulkomaalainen. 

Ja eräs havaittu, hyvin oleellinen asia nykyisessä keskustelun narratiivissa on tilastosta tehtävä syyseurausanalyysi: jostain itselleni tuntemattomasta syystä raiskaustilastosta voidaan lukea kausaliteetti (=etnisyys), mutta samaa ei voida tehdä suomalaisten kohdalla. Suomalaisuus on siis luonteeltaan ’erilaista’ etnisyyttä, sillä se ei selitä raiskauksia lainkaan, mutta esim. ’afrikkalaisuus’ selittää. ’Suomalaisuuden’ suhteen ei moista suoraviivaista kausaliteettia ei edes pyritä löytämään. Eikä tietenkään pidäkään, sillä siinä ei olisi mitään järkeä.

No, ei maahanmuuttokriittisyydessä noin yleisen ilmiasunsa puolesta olekaan mitään järkeä. Maahanmuuttokriittisen paradigman ydin on, että maahanmuutto on Saatanasta, muslimit sekä afrikkalaiset vain raiskaavat ja kaikki puhe ja dialogi pitää saada kiedottua näiden teemojen ympärille, viis faktoista, viis moraalista, viis inhimillisyydestä. Ja jos olet eri mieltä, sinut ja lapsesi tulisi raiskata.

Niin kauan kuin Suomessa raiskaus kiinnostaa oikeasti vain silloin, kun tekijä on maahanmuuttajataustainen ja muuten raiskauksia toivotaan naisille ihan vain siksi, että ollaan eri mieltä, on meillä työtä tehtävänä. Kuten Emma Kari sanoi:

-”On surullista, että naisiin kohdistuva seksuaaliväkivalta tuntuu huolestuttavan eniten silloin, kun tekijä on ulkomaalainen. Silloin naisiin kohdistuva väkivalta typistyy poliittiseksi lyömäaseeksi. Tämä ei auta uhreja, eikä paranna naisten asemaa. Me emme voi leimata kokonaisia ihmisryhmiä näiden rikosten perusteella, emme suomalaisia miehiä, emmekä turvapaikanhakijamiehiä. Meidän on muutettava asenteita naisia kohtaan ja keskityttävä uhrien tukemiseen.”-

Viha maahanmuuttajia kohtaan yksittäisen teon motivoimana ei ole raiskauksen uhrin kunnioittamista. Viha maahanmuuttajia kohtaan on raiskausten uhrien halveksuntaa, sillä teko on vihan keppihevonen. Viha on tilan viemistä niiltä uhreilta ja omien tunnereaktioiden jalustalle nostamista.

Jos te maahanmuuttokriitikot oikeasti olette huolissanne raiskauksista, ensimmäinen askel on lopettaa vihaaminen. Siitä se sitten lähtee.

Pysytään ihmisinä.

 

 

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………….

Avuksi öyhövammaa vastaan, kasasin tähän kuusi kirjoitustani lyhyillä saatteilla siitä, miksi tilastollinen rotuoppi on väärin ja mistä se koostuu. Avuksenne ja iloksenne:

1.       Raiskaus, suhdeluku ja pohdinnan teeskentely:

-”Tässä on se syy, miksi suhdelukuja halutaan käyttää eri etnisten ryhmien laadun määrittelyssä: pienikin eroavaisuus tekijöiden tai tapahtumien lukumäärässä, on vaikutukseltaan huima. Esimerkin suhdeluku 13 on valtaisan iso sinällään, mutta kun kyse on 15.000:n ihmisen populaatiosta ja 13:sta ihmisestä, niin sitten kysymys onkin jo aivan eri asiasta: 13 ihmistä ei voi määrittää tuota 15.000:nnen koko populaatiota, sillä ne 13 edustavat koko populaatiosta kuitenkin vain 0,09%.

Ja 0,09% ei ihan oikeasti ole paljon.

Tämä on myös se syy, miksi esimerkiksi tekojen mahdollisia juurisyitä 0,09%:n tekojen takaa pitää hakea yksilöstä, ei automaationa koko populaatiosta. Jos puhutaan vaikka raiskauksista, niin jokainen yksittäinenkin tekijä on jo vinksallaan ja itse teon vakavuus edellyttää toimenpiteitä yksilön suhteen, mutta ei oletusarvoisesti  koko populaation suhteen (sillä itseäni toistaen: 0,09% ei voi määrittää koko populaatiota).”-

2.       ’Ne hirvittävät kinnulalaiset ja raiskaavat somalit!‘

-”Mutta oikeasti: suhdeluvut ovat aina ’vaarallisia’, kun vertailtavien populaatioiden koot sekä tässä kontekstissa myös rikosten sekä tekijöiden absoluuttiset määrät ovat alhaisia. Esimerkiksi tapaus ’Kinnulan’ kohdalla poliisi selittää asian aivan oikein:

-”Asukasluvultaan pienissä kunnissa pienetkin muutokset rikosmäärissä saattavat vaikuttaa suuresti suhteutettuun rikosmäärään, muistuttaa erikoissuunnittelija Vesa Leppänen poliisin tulostietojärjestelmää ylläpitävästä poliisiammattikorkeakoulusta.”-

Niinpä. Milloin me alamme uskomaan tämän logiikan myös maahanmuuttajiin liittyen?

Mitä me oikein tästä kaikesta opimme:

  • Tilastollinen yliedustus ei automaationa selitä minkään populaation luonnetta.
  • Suomen sisällä suomalaisten oman rikollisuuden suhteen eri alueiden erot ovat merkittävästi suuremmat kuin ovat maahanmuuttajien erot suomalaisiin.
  • Tapa koostaa tilastot pitää ymmärtää ennen kuin niistä tekee yhtäkään johtopäätöstä.
  • Tekojen- sekä tekijöiden absoluuttisten määrien ollessa alhaiset, pienetkin määrät vaikuttavat radikaalisti suhdelukuihin.

Opimme, että ei kannata unohtaa, että mikään ei tee itse populaatioon kuulumisesta rikollisuutta selittävää tekijää: ’kinnulalaisuus’ ei selitä kinnulalaisten yliedustusta rikostilastoissa, kuten ei ’afrikkalaisuus’ afrikkalaisten. Tämä on oikeasti melko yksinkertaista ja triviaalin itsestäänselvää.

Mihinkään etniseen tai maantieteelliseen ryhmään kuuluminen sinällään ei selitä ryhmän rikosalttiutta, eikä johonkin etniseen ryhmään kuuluminen voi leimata kaikkia ryhmään kuuluvia yksilöitä. Tämä on se syy, miksi etnisyyden korostaminen esimerkiksi raiskaustilastoissa on tarkoituksellista, leimaavaa demagogiaa, jonka ainoa peruste ovat suhdeluvut, joilla ei ole tuossa tarkoituksessa mitään todistusarvoa.”-

3.       Raiskaus, rikollisuus, maahanmuuttajuus ja suomenruotsalainen mysteeri

-”Maahanmuutto itsessään irrottaa ihmisiä sosiaalisista verkostoistaan ja tämä on prosessi, joka ns. sosiaalisen kontrollin teorian mukaan kohottaa rikosalttiutta kaikkialla maailmassa.Voidaan puhua tilanteesta, jossa yhteisö ei luo sosiaalista kontrollia yksilöihin ja tämä sama asia näkyy myös suomalaisessa arjessa, sillä muistattehan:”Varastaa saa, kunhan ei jää kiinni” ja toisaalta suomenruotsalaisten alhaisena rikollisuuden tasona.

Muita tekijöitä, joita tilastojen kautta on vaikea tuoda esille, ovat esimerkiksi kulttuuriset, kuten ympäristön asenteisiin liittyvät tekijät, monenlaiset kielteiset elämänkokemukset,  maahanmuuttajien kohdalla muuttoprosessi, traumaattiset kokemukset,  rasismin ja syrjinnän kohteeksi joutuminen, syrjäytyminen, turhautuminen, osattomuuden tunne, huonot perhesiteet ja sitten vielä yksilön ominaisuudet. Nämä tekijät ovat suurimmaksi osaksi myös niitä, joilla voisi selittää, ymmärtää ja pyrkiä ennaltaehkäisemään ihan suomalaistakin rikollisuutta, sillä samat tekijät ovat kaiken epäsosiaalisen käytöksen takana.

On ymmärrettävä se, että suuret rikollisuuden tason tai rakenteen erot väestöryhmien välillä eivät ole merkityksettömiä, vaan ne erot indikoivat todellisista ongelmista, joiden todelliset syyt on hyvä selvittää välttääksemme liian yksioikoisia poliittisesti värjääntyneitä kannanottoja, joissa etnisyydet ja uskonnot saavat tuomioita. Kun suomalainen työtön tappaa yli 40- kertaisella todennäköisyydellä verrattuna yliopistoja käyneisiin maanmiehiinsä, ei ole järkevää väittää työttömyyden olevan lopullinen syy tekoon. Ihan vastaavasti ’afrikkalaisuus’ ei ole selitys yhteenkään rikokseen saati raiskaukseen. Tämä on periaatteessa hyvin yksinkertaista: rikosalttius ei selity yhteiskunnallisella statuksella saati etnisyydellä, vaan niiden taustalta löytyvät samat mekanismit, ovat kulttuurit sitten mitkä tahansa. Eikä tätä ole edes vaikea ymmärtää, sillä loppujen lopuksi me kaikki olemme vain ihmisiä. Ihonväristä ja uskonnosta riippumatta.”-

4.       Tilasto, etnisyys, harhainen demagogia sekä yksilön todistusvoima

-”Maahanmuutto itsessään irrottaa ihmisiä sosiaalisista verkostoistaan ja tämä on prosessi, joka kohottaa rikosalttiutta kaikkialla maailmassa. Muita tekijöitä, joita tilastojen kautta on vaikea tuoda esille, ovat esimerkiksi kulttuuriset, kuten ympäristön asenteisiin liittyvät tekijät, monenlaiset kielteiset elämänkokemukset, maahanmuuttajien kohdalla muuttoprosessi, traumaattiset kokemukset, rasismin ja syrjinnän kohteeksi joutuminen, syrjäytyminen, turhautuminen, osattomuuden tunne, huonot perhesiteet ja sitten vielä yksilön ominaisuudet.

Nämä tekijät ovat suurimmaksi osaksi myös niitä, joilla voisi paineteorian mukaisesti selittää, ymmärtää ja pyrkiä ennaltaehkäisemään ihan suomalaistakin rikollisuutta, sillä samat tekijät ovat kaiken epäsosiaalisen käytöksen takana.

Muualla tehtyjen tutkimusten mukaan ainakin seuraavat asiat ovat selittämässä ihmisen alttiutta rikoksiin:

- antisosiaaliset persoonallisuustekijät

- päihteiden ongelmakäyttö

- vanhemmuuden puute (rajojen puute, kurin puute jne.)

- perheväkivalta

- väkivallan hyväksyttävänä pitäminen(tämä voi liittyä myös alakulttuuriin)

- matala koulutustaso


Kun tähän yhdistää sosiaalisen paineteorian, niin alkaa hahmottumaan verrattain selkeä sekä tuttu kuva ns. ‘väliinputoajuudesta’, joka ei palaudu sen enempää suomalaiseen kulttuuriin kuin mihinkään etnisyyteenkään: juurisyitä täytyy hakea rikoksiin syyllistyneistä yksilöistä, ei suoraan koko populaatiosta. Sieltä yksilöstä löytyvät ne tekijät, joilla voidaan tarkemmin suunnitella ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä eri statuksen omaaville ryhmille.”-

5.       Tilastorotuhygienia, rasismi ja dialogin mahdottomuus

-”Ja sitten ’isäm maallisten’ rasistien perusjoukkio Suomen Sisu antaa tällaisia kannanottoja:

-"Järjestön mukaan liian erilaisesta kulttuuriympäristöstä tulevia maahanmuuttajia on tilastojen mukaan lähes mahdotonta saada integroitumaan uuteen ympäristöön. Uusia maahanmuuttajia ei tule ottaa vastaan ennen kuin edelliset on saatu kotoutumaan. 

Suomen Sisun pitää tärkeänä, että monikultturistinen ajattelu ja toimintatapa, jossa korostetaan maahanmuuttajien oman kulttuurin säilyttämistä uudessa kotimaassa, heitetään epäonnistuneena roskakoriin."-

Mistä nämä repivät näitä juttujaan? Miten tilastoista voi päätellä, että 'liian erilaisesta' ympäristöstä tulevia ihmisiä on lähes mahdotonta saada integroitumaan Suomeen? Tarkoittaako Suomen Sisu sitä, että esim. Jamaikalta ei saisi tänne tulla, sillä tilastojen mukaan jamaikalaiset syyllistyvät väkivaltaan lähes 20 kertaa meitä pottunokkia useammin? Missä ovat Suojeluskunnat puolustamassa meitä hyviä heteroita jamaikalaiselta pahuudelta? Miksi jamaikalaiset saavat hakata lapsiamme, mutta kukaan ei välitä? 

Mites muuten työttömät pottunokat? He nimittäin murhaavat ja pahoinpitelevät 45 kertaa herkemmin kuin työssäkäyvät ihmiset, jotenka pitäisiköhän työttömät poistaa myös 'mahdottomina integroida' Suomeen?”-

6.       Ruotsi, penikset kourissaan kulkevat raiskaajazombiet ja maahanmuuttokriittinen valhe

-”Oikeastaan voisi sanoa, että koko Euroopalla on oppimista Ruotsista, jossa raiskausten arvioitu ilmoitusprosentti on esimerkiksi Suomea huomattavasti korkeampi ja pienemmätkin jutut käsitellään niiden vaatimalla vakavuudella. Tämä on myös se syy, miksi Ruotsissa jokainen tapaus kirjataan erikseen ja seksuaalirikoksen skaala on laajempi kuin esim. Suomessa. Tämä kertoo siitä, että Ruotsi on sukupuolten tasa-arvon suhteen mallimaa, he haluavat ottaa yhteiskuntana tosissaan kaiken seksuaalisen väärinteon ja meidän tulisi ottaa heistä mallia.

Kun Suomessa raiskaus kiinnostaa vain silloin, kun tekijä on maahanmuuttajataustainen ja muuten raiskauksia toivotaan naisille ihan vain siksi, että ollaan eri mieltä, ei meidän kannata paukutella henkseleitämme. Raiskauskulttuuri sekä epätasa-arvo elävät vielä vahvana Suomessa. Ikävä kyllä.”-