11. marras, 2015

Terveydenhuollon ulkoistamisesta ja valinnan vapaudesta

 

Perustin FB- ryhmän nimeltä 'Älä ulkoista ihmistä!' liittyen tuleviin SOTE- keskusteluihin. Ajattelin, että olisi hyvä olla paikka, mistä löytyy kaikki oleellinen aiheeseen liittyen, sillä kyse on niin merkittävästä asiasta, että pelkällä mutulla ei tulisi keskusteluissa edetä.

Kontekstiksi puhe 'Ruotsin mallista' on oikein hyvä, sillä sieltä on nostettavissa esiin erityisesti valinnan vapauden haaste julkisessa terveydenhuollossa.

Ruotsin mallia voi ja pitääkin sinällään kritisoida, sillä siellä on esim. kiistatta havaittu, miten kaikkein vakavimmin sairaiden ja apua tarvitsevien hoitoon pääsy on vaikeutunut ja toisaalta niiden, joiden sairaudet olivat ilman hoitoakin paranevia, niin heidän lääkärillä käyntinsä vain lisääntyivät tarkastelujaksolla. Esimerkiksi pelkästään Skånen alueella kahden vuoden tarkastelujakson aikana pyöreät kaksi tuhatta todella vakavasti sairasta jäi kokonaan ilman hoitoa ja samalla ajanjaksolla ilman hoitoa paranevien ihmisten käynnit lisääntyivät 47 000 käynnillä. Valinnanvapaus toimi siis periaatteessa, mutta vain terveiden ja hyvinvoivien eduksi. Ja tämä on suoraa seurausta siitä, miten enemmistön tarve väistämättä ohjaa tarjontaa.

Tämä enemmistön tarve tarjonnan määrittäjänä näkyy myös siinä, miten esimerkiksi Tukholman alueelle on perustettu yli 50 uutta terveyskeskusta, mutta niitä on perustettu ennen kaikkea alueille, joissa asuu koulutettuja, kohtuullisen korkeatuloisia ja muita alueita nuorempia ruotsalaisia (siis meitä keskiluokkaisia). Käytännössä terveyskeskuksia syntyi lisää alueille, joilla hoitotarve on oikeasti pienin. Vahvojen ja suurimpien ryhmien kysyntä siis ohjaa hoidon saatavuutta, eivät heikkojen ja eniten/vakavimmin sairaiden ryhmien tarpeet. Ja näin käy hyvin helposti silloin, kun toimitaan puhtaan markkinavetoisesti.

Valinnanvapaus uudistuksena tarkoittaa siis sitä, että hoitoa annetaan kysynnän eikä enää tarvitsevuuden mukaan. Aikaisemmin hoidon tarve (sairauden vakavuus) oli määräävä tekijä ja siksi tässä kohtaa on olemassa myös eettinen ristiriita, sillä hoitoa pitäisi antaa eniten niille, jotka sitä eniten tarvitsevat ja siellä missä sitä eniten tarvitaan sairauden vakavuuden perusteella. Nyt on käynyt päinvastoin: tulotasoon sekä kukkaron paksuuteen liittyvät tekijät ohjaavat terveyskeskuksien sijaintien määrittelyä.

-”Tavoiteltua kustannusten kasvun hillinnän tasoa ei voida käytännössä saavuttaa yksinomaan tuottavuutta parantavilla toimilla. Niiden lisäksi olisi tehtävä avoimesti jo nyt käsillä olevan priorisointitarpeen edellyttämät toimenpiteet, joihin kuuluu muun muassa sairaalaverkon uudistaminen ja toimipisteiden karsinta.

Lisäksi säästötavoitteen saavuttamiseksi olisi muutenkin selkiytettävä priorisointia ja määriteltävä hallitusohjelmassa tarkoitettu julkinen palvelulupaus siten, että palvelulupauksen kattama toiminta olisi osin nykyistä palvelua rajatumpi.”-

Ei meidän tarvitse keskustella mistään Ruotsin mallista.

Meidän pitää keskustella siitä, että tavoite on jo alkujaankin tehdä tehostaminen supistamalla ja toimipisteitä karsimalla. Ja tämä on kategorisena ohjeena äärimmäisen huono.

Oikeasti kyse ei edes ole siis tehokkuudesta, vaan ihan yksinkertaisesti kutistamisesta. Ja nämä kaksi asiaa ovat hyvinkin kaksi erilaista asiaa tavallisen ihmisen näkökulmasta. On periaatteessa yhdentekevää tässä kohtaa edes puhua siitä, kuka palvelun tuottaa ja kuka kerää voitot, jos tarkoitus onkin vain typistää koko terveydenhuoltoa. Siinä nimittäin häviämme me kaikki.

Jos me siis puhumme liikaa ’Ruotsin mallista’, me puhumme väärästä asiasta. Ja se on vain hallituksen edun mukaista. Siksi meidän pitää pyrkiä varmistamaan, että Suomi ei ulkoista ihmistä.

Meidän pitää varmistaa, että ulkoistaminen ei koske ihmisiä, joilla hoidon ja avun tarve on suurin ja merkittävin (vaativat sairaudet, pitkäaikaissairaat), jotta hoitoon pääsy näillä ryhmillä ei muodostu liian hankalaksi etäisyyksien ja hoidon keskittämisen seurauksena (johon johtaa väistämättä kysynnän, ei hoidon tarpeen ohjaama palvelun tuottaminen).

Suomessa on jo nyt Euroopan neljänneksi paras terveydenhuolto, jotenka siitä ei tule korjata sitä, mikä ei ole rikki. Tehostaminen ja ulkoistaminen ovat silti varmasti tervetulleita asioita kustannussäästöjen vuoksi, mutta sitä ei tule tehdä ulkoistamalla kaikkea ja ennen kaikkea ulkoistamalla apua tarvitsevaa ihmistä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tälle perustetulle sivustolle olisi tarkoitus kerätä oleellista materiaalia keskustelun tueksi sekä mahdollisen ulkoistamiseen liittyvän lakialoitteen pohjaksi. Eli saa tuoda materiaalia, saa keskustella!

Materiaalia pohjaksi:

  1. Sipilä ja suuryritysten ylivalta: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/sipila-suuryritysten-sote-ylivalta-estetaan-lailla-pelot-eivat-toteudu/711898/
  2. Suomella on jo neljänneksi paras terveydenhuolto Euroopassa: http://yle.fi/tekstitv/arkisto/kalenteri/suomen_terveydenhuolto_eu-karkea_9319.html
  3. Terveydenhuollon tehostaminen on mahdollista: http://www.hs.fi/kotimaa/a1385181815847?jako=42937b692e3512f91edb08943738ff19&ref=og-url
  4. Leikkaustarve: http://vnk.fi/documents/10616/1865308/Arvio+sote-uudistuksen+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6ist%C3%A4+ja+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6mekanismeista.pdf/c5c53712-7b8c-4bae-aa62-3d8953f73d3a
  5. ’Terveyskeskus on rikki’: http://www.hs.fi/kaupunki/a1447139093638
  6. Sosiaalipuoli jäämässä SOTE- keskustelujen ulkopuolelle: http://yle.fi/uutiset/so_unohtui_sotesta__sosiaalityontekija_puolustaa_rupusakkia_joka_istuu_torinlaidalla/8444582
  7. Blogikirjoitukseni aiheesta: http://www.jorieskolin.fi/409902422/3211141/posting/sote-kakkara-ruotsin-malli-ja-v%C3%A4%C3%A4r%C3%A4st%C3%A4-asiasta-puhuminen