30. loka, 2015

Putkosen piina, kansan huijaaminen sekä keisarin kadonneet vaatteet

 

Eilen käytiin A-studiossa keskustelua PS:n tilanteesta ja siitä, miten heillä on hätä ja kriisi.

Ohjelman oleelliseksi anniksi vaikuttaa jääneen paikalla olleen herra Putkosen poistuminen hetkeksi keskustelusta. Selkä oireili, sanoi Putkonen. Melko veikeää, että se selkä alkoi oireilemaan juuri siinä kohdassa, kun pohdittiin hieman herra Tynkkysen erottamista puolueesta syyttämällä rikoksesta, mutta herra Halla-aho sai kuitenkin jatkaa puolueessa (kuten moni muukin rikoksesta tuomittu poliitikko).

Tässä ei sinällään ole mitään outoa: ihmisiä ne rikollisetkin ovat ja heillä ovat ihan samat oikeudet kuin meillä muillakin. Mielenkiintoista onkin puolueen edustama kaksoisstandardi ja siitä kumpuava pohdinta puolueen kompetenssista hoitaa hallituspuolueena Suomen asioita. Persuillahan on jatkuvasti vaikeuksia muistaa, mitkä ne Suomen lait ovat ja ovathan he julkisesti kironneetkin, miten perustuslaki sekä kansainväliset sopimukset estävät heitä tekemästä omaa politiikkaansa.

Ohjelman otsikkona oli 'Perussuomalaisten piina‘. Otsikko oli sinällään kuvaava, sillä piinalta PS:n toiminta näyttää ulospäin ja piinatulta vaikutti myös herra Putkonen. PS:n ja herra Putkosen piina kulminoituu putoavina galluplukuina sekä jatkuvina hyökkäyksinä muita vastaan. PS on pyrkinyt luomaan kuvaa siitä, miten heitä vainotaan ja miten heihin kohdistuu ajojahtia. Ja tämä nyt on luonnollisesti ihan täyttä roskaa. PS:n ongelma on omasta toiminnastaan vastuun ottamatta jättäminen ja kroonistunut defenssi ulkomaailmaa vastaan: heille kritiikki on vihaa ja heille heidän tahtoonsa taipumatta jättäminen on uskomatonta röyhkeyttä. Ja tämä näkyi erityisesti herra Putkosen esiintymisessä eilisessä A-studiossa:  uhmakasta, öykkäröivää, julistavaa, lapsellista.

PS ei suostu ottamaan vastuuta itsestään. Edelleenkään. Muiden vika. He ovat uhreja. Ajojahti. Piste.

Kun puolue toimii ja puhuu omia poliittisia tavoitteitaan vastaan jatkuvasti, onkin kiinnostavaa pohtia, mitä jää jäljelle päätösten jälkeen. Ja jäljelle ei paljoa jää. Kun puolue menee hallitukseen ja joutuu tekemään kompromisseja, niin juuri ne asiat, jotka jäävät jäljelle, paljastavat puolueen kovan ytimen. Ja PS:n kova ydin näyttää olevan heikompia kurittava, valkoinen lihaa syövä heteromies, jolle uusi auto kaikkein tärkein.

PS puolueena esiintyy koko kansan puolueena ja puolue omalla propagandallaan on kerännyt Esson miesten äänet, jotta pääsisivät valtaan, mutta päätöksenteossa Esson miehet ja muut köyhät sekä kurjat on sujuvasti unohdettu. Ja tästä unohtamisesta sitten syytetään aiempia päätöksiä sekä muita puolueita. Minä en ymmärrä tätä: eikö sinne hallitukseen mennä nimenomaan tekemään sitä politiikkaa ja tarvittaessa tekemään muutoksia? Kukaan ei pakottanut PS- puoluetta olemaan mukana hallituksessa, joka hyväksyy Kreikan lisälainoituksia. Ei kukaan. He itse päättivät olla mukana sellaisessa hallituksessa, joka tekee juuri sellaista politiikkaa, jota PS on puheissaan vastustanut.

On siis valehtelua väittää, miten kädet ovat sidotut ja miten muiden puolueiden tekemiä päätöksiä tässä noudatetaan. Jos lopputulos on jo päätetty, niin ei se silloin olisi haitannut, vaikka äänestäisi oman politiikkansa mukaisesti? Ja miksei tätä sitten kerrottu avoimesti jo vaalien yhteydessä? Tätä nimittäin kutsuttaisiin uskottavuudeksi. Se, että omasta politiikasta ei ota vastuuta ja syyttää siitä muita, on vain noloa.

Persut myös viime hetkiin asti ennen viimeisimpiä vaaleja julistivat, miten kaikkien köyhimmiltä ei voi eikä saa enää leikata. Silti juuri heiltä leikkaaminen oli kuitenkin ihan ensimmäisiä hallituksen tekemiä päätöksiä. Onko tämäkin edellisten hallitusten vika? Ja tästä puhuminen lienee sitä vihapuhetta sekä ajojahtia?

Ja vaikka persut ovat hallituksessa, niin silti Halla-aho, Hakkarainen ja useat muut PS:n jäsenet osallistuvat mielenosoituksiin, joissa vaaditaan hallituksen eroa. Ja tässä ei sitten ole mitään ongelmaa saati ristiriitaa, sillä ’PS on kansanliike’, eikä tätä saisi julkisesti ihmetellä, sillä ’ajojahti’? Kansanliike, jossa johtajan kritisoiminen johtaa vaikeuksiin ja jossa kaikki takinkäännöt ja epäjohdonmukaisuudet kuitataan sanomalla ’kansanliike’? Melkoinen kansanliike. Jännää, että omien kritiikkiä puoluetta kohtaan ei sitten enää kutsutakaan vain kansanliikkeen rosoisuudeksi, vaan silloin saa potkut puolueesta.

No, minä voin kertoa teille salaisuuden: ei PS ole mikään kansanliike. PS puhuu itsestään kansanliikkeenä, jotta erottuisi ’vanhoista’ puolueista, mutta oikeasti PS on SMP:n perillisenä ihan normaali, ’vanha‘ puolue.  Ja ihan normaali puolue tekee mitä tahansa, jotta se saisi kerättyä suosiota ja ääniä. Ja PS unohti hallitukseen päästyään, että myös heiltä ihan normaalina puolueena odotettiin lupaustensa pitämistä. Ja kun niitä lupauksia ei pidetty, on kohtelukin aivan samanlaista kuin muillakin puolueilla: kritiikkiä tulee niin sisältä kuin ulkoa. Ja tätä, hyvät ihmiset, PS ei ymmärrä, eikä siedä.

Perussuomalaiset ovat primadonnien puolue, jota ei saa kritisoida. Kritiikin he kääntävät ’kansanliike’- narratiivin mukaisesti ’kansan äänen’ kritisoimiseksi, mutta he eivät suostu ymmärtämään sitä tosiasiaa, että heidän lävitsensä nähdään. He puhuvat ajojahdista ja heihin kohdistuneesta vihapuheesta, mutta eivät he tee mitään PS:n omien jäsenten vihapuheen suitsemiseksi, vaan se kuitataan sanomalla ’sananvapaus’. He eivät suostu uskomaan, että tavallinen kansa kyllä huomaa, kun keisarilla ei ollutkaan vaatteita, sillä PS ei ole ensimmäinen puolue, joka valehtelee silmät päästään. Kansa näkee kyllä ja tämä on nähtävissä gallupeissa.

Herra Putkonen keskustelun käydessä myös esitti vaateita, mistä pitäisi keskustella ja kun häntä ei kuunneltu, alkoi kiukuttelu siitä, miten YLE on hyökännyt persuja vastaan.  Ja sitten öykkäröivää uhoa:

-"Omistan Ylen niin kuin tekin."-

No, tiedoksesi, herra Putkonen: minä maksan teidänkin edustajien palkat, jotenka kai minä voin sitten esittää myös heille vaatimuksia? Tässä kohdassa myös PS:n kansanedustaja Turunen koki aiheelliseksi julistaa:

-”Ylen hyökkäys PS:ää vastaan tulee Ylelle vielä vastaan.”-

Perussuomalaiset ovat niin pettyneitä Yleen, että haluavat itse tulla YLE:n ohjelmaan ja sitten määritellä mistä aiheista studiossa puhutaan. Eivätkä he tietenkään tässä näe mitään ristiriitaa. Sama logiikka kuin tulla julkisuuteen kertomaan, miten ei halua olla julkisuudessa. Nerokasta.

Eihän tässä median suitsemisen kaipuussa toki ole mitään uutta. Muistellaanpa, että PS:n kansanedustaja Jani Mäkelä esimerkiksi tässä taannoin vihjaili, miten Helsingin Yliopiston rahoitusta leikataan, kun yliopiston professori osoitti kansanedustajan olleen 100%:n väärässä liittyen ihmisten oikeuteen osoittaa mieltään. Se, mikä tässä kohtaa on hyvin paljastavaa, on PS:n asenne mediaa kohtaan: he kuvittelevat omistavansa sen ja he uskottelevat heidän voivan määritellä asiat ja aiheet, joita media käsittelee. Osaatteko yhtään arvata, minkälainen valtio on sellainen, jossa media on valtaapitävän eliitin hallussa? Niinpä.

Eikä tässä vaateessa määritellä journalismin sisältö ole mitään uutta persurintamalla: muistattehan jo kansanedustaja Saarakkalan ehdotuksen siitä, miten vasemmiston ääni tulisi tukahduttaa ihan lakisääteisesti.:

-”Viranomaisten olisi myös äärivasemmiston uhan torjumisessa sovellettava rikoslain 11 luvun 10 pykälässä määriteltyä rikosnimikettä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan täysimääräisesti tapauksissa, jossa äärivasemmistolainen toimija kiihottaa ihmisiä esimerkiksi kantaväestöä, yrittäjiä tai kansallismielisiä politiikkoja vastaan väkivaltaan tai halveksuntaan yllyttävällä tavalla.”-

Oikeasti: jos tuo Putkonen edustaan PS:n terävintä kärkeä, niin en ihmettele, miksi puoluetta sanotaan johdettavan huudolla ja öykkäröinnillä, sillä Putkonen öykkäröi ja huutaa suorassa TV- lähetyksessäkin, kuten tekevät heidän poliitikkonsa ympäri Suomea kansanedustajia sekä ministereitä myöten.

Herra Putkosen esiintymisessä näkyi Perussuomalaisen puolueen hätä omasta kannatuksestaan, heillä on selvästi paniikki päällä. Siksi heillä on nyt niin kova paine saada määritellä keskustelun sisältöä, jotta huomio kiinnittyisi pois heidän kannaltaan epämiellyttävistä asioista. Ja tähän pyrkimykseen kuuluvat valehtelut omista aikaansaannoksistaan sekä Timo Soinin yksittäisiin henkilöihin käyvät plokipuhelut.

Minusta eilistä keskustelua oli oikein nautinto seurata, sillä antamalla Putkosen öykkäröidä, ei tarvinnut erikseen todistella PS:n olevan öykkäreiden puolue. He todellakin tekevät sen itse.

Kiitos sinulle, herra Putkonen. Medianero.