23. loka, 2015

Uskonto on kuin penis: älä ajattele sillä

 

Soini ei hyväksy aborttia. Edes raiskatulle.

Huhtasaari ei usko evoluutioon, sillä ”se nyt vaan on niin, että ihmiset eivät ole eläimiä, eikä eläimiä koskaan olleet. On ihan mahdoton teoria, että eläimistä tai eläimestä ajan saatossa tulisi ihminen”.

Oinonen ja Hakkarainen ehdottelevat yhdessä "silmä silmästä" –rangaistuksia Suomeen: "Mitä mieltä ministeri on siitä, että otettaisiin käytäntöön varsinkin uusijoille sellainen neljän P:n rangaistus eli pilit pölkylle ja piät pois?". Oinonen pohtii myös koirien kanssa naimisiin menemistä.

Saarakkalaa pelottavat homot ja uimahallien suihkut.

Lindström esittelee tasa-arvoisen avioliittolain ns. ’pitkin hampain’, sekä puhuu erityisesti rangaistusten koventamisen ja jopa kuolemantuomioiden puolesta.

Puhemies Lohela kaipaa peittävämpää pukeutumista.

Niikko uskoo, että ministerit ja kaikki kansanedustajat ovat saaneet tehtävänsä Jumalalta. Muistutuksena sinulle, herra Niikko, Suomen perustuslaki: 2§ "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta."

Olkaamme hetki hiljaa. Ihan hiljaa.

Huh.

Sillä tämän puolueen edustajat kehtaavat huutaa meille islamin uskon vaaroista ja sen ihmistä zombeuttavasta vaikutuksesta? No, kyllä he kehtaavat (sillä he puhuvat itsestään, he projisoivat).

 

Isoin ero tieteissä ja uskonnoissa on, että tieteessä teorioita kyseenalaistetaan ja kehitetään jatkuvasti uuden näytön edessä. Tieteen ja rationaalisen ajattelun näkökannasta uusi evidenssi tutkittavana tai käsiteltävänä olevasta aiheesta, on mahdollisuus päästä vielä lähemmäksi oikeaa selitystä. Tämä pätee myös politiikkaan ja miltei kaikkeen ajatteluun, jossa pyritään luomaan jotain uutta.

Uskonto puolestaan lähestyy kaikkea uutta lähinnä uhkana vanhoille näkemyksilleen. Ja tämä ei ole kovinkaan rationaalista ajattelua. Ja tämä on erittäin huono, miltei aina jäykkään fundamentalismiin johtava, ajattelun paradigma erityisesti päätöksenteossa, jonka lopputulokset vaikuttavat meihin kaikkiin.

Kumpikohan tapa hahmottaa todellisuus löytää todennäköisemmin totuuden? Se, jossa lähdetään siitä, että ei tiedetä kaikkea ja jossa oleellista on jatkuvasti kyseenalaistaa oma uskomus uuden evidenssin edessä vai se, jossa lähdetään ihan vain siitä, että ollaan jäykästi oikeassa (sillä Jumala) ja keskitytään kaiken uuden näytön tyrmäämiseen?

Niinpä.

Kansanedustaja Huhtasaaren omilla sivuilla lukee näin:

 -”Politiikassa viisaus merkitsee mielestäni kykyä hahmottaa todellisuus ja tehdä tämän realismin pohjalta hyviä päätöksiä.”-

Ja minä olen 100% samaa mieltä. Harmillista vain, että edustaja Huhtasaari edustajatovereineen eivät tätä neuvoa noudata.

Uskonto todellakin on kuin penis: älä ajattele sillä.