18. heinä, 2015

Rasismi, syrjintä ja junttifasismin luonne

Ihmiskunnassa lienee melkoinen konsensus siihen, että minkä tahansa joukon tuhoamisen unelmointi on etovaa.Silti samankaltaisen mekanismin teot ovat jakautuneita 'rasismiin' ja 'syrjintään'. Jos vertaa vaikka 'rotua/ihonväriä' 'sukupuoleen', ovat ne kumpikin melko hyvin ulkoisesti tunnistettavia - ts. sortaminen on kohtuullisen helppoa, mutta silti on kyse erilaisista asioista (=rasismi vs. syrjintä).

Mutta miksi näin on?

Mekanismeina ’syrjintä’ ja ’rasismi’ ovat siis melko samanlaisia, sitä en kiellä - mutta jos minä sanon tässä kotisohvallani Vantaalla: "jokainen suomalainen on juntti kännimurhaaja", on se lauseena yhtä rasistinen saati kansanryhmää vastaan kiihottava, kuin sanoisin "ihminen on tyhmä". Sillä kukaan ei pystyisi sanomaan, keitä ovat ne "suomalaiset", joita mollaan ja joita vastaan ’kiihotan’, sillä pelkkä kansalaisuus passissa ei riitä tekemään meistä sellaista yhtenäistä joukkoa, jolla erottelua pystyttäisiin tekemään.

Mutta jos/kun vähemmistöä solvataan, on tilanne aivan erilainen: heidät on paljon helpompi 'tunnistaa' ja siksi leimata. Vähemmistöä kohtaan on siis helpompi olla 'rasisti'ja ’kiihottaja’ ja siksi vähemmistöihin suhtautuminen paljastaa yhteiskunnan ihmisoikeustilanteen yleisellä tasolla hyvinkin tehokkaasti.

Minä en keksi ’rasismin’ ja ’kiihottamisen’ määrittelyiden tarpeelle muuta selitystä kuin menneisyyden tapahtumat: sillä rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto, vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen jne. ovat esimerkiksi niitä määreitä, joiden avulla selitetään ja tunnistetaan 'kansanryhmiä' ja joita vastaan voidaan kiihottaa rikollisesti ja joihin on ihmisen historiassa kohdistunut systemaattisia sorto-/tuhoamispyrkimyksiä. Ja kohdistuu edelleen.

Sukupuoli ei kuulu tähän rasismilla sekä kiihottamisella kansanryhmää vastaan tuomittavien tekijöiden listaan - ja varmasti ihan samoista syistä kuin eivät kuulu 'eurooppalaisuus’, ’ammattikoululainen’, 'läski', ’vantaalainen’ saati ’ruma', sillä pyrkimyksiä, joissa haluttaisiin systemaattisesti tuhota nämä ’kansanryhmät’, ei ole tainnut juurikaan olla?

Yksinkertaistaen: rasismi on länsimaissa haluttu nostaa vielä rumemmaksi syrjinnäksi ja siksi rasismista terminä halutaan pitää kiinni ja pitää sitä raskauttavana tekijänä johtuen menneisyyden hirmuteoista.

Tämän vuoksi ryhmällä, johon syrjivä teko kohdistuu, on merkitystä. Historia opettaa perspektiiviä.

On hyvin oleellinen kysymys tässä pohdinnassa, miksi nykyisen keskustelun diskurssissa edes halutaan rinnastaa sisällöt ’mies’ ja ’somali’ ja toisaalta, miksi on tärkeää pitää erillään toinen sanapari: ’kulttuuri’ ja ’rotu’. Kulttuurirasismin ja 'perinteisen' rasismin ero tuppaa olemaan täysin keinotekoinen: kulttuuri koetaan 'ominaisuudeksi', josta ei vieraassa maassakaan voi pois oppia, joten kyse on viime kädessä miltei rodullisesta 'ominaisuudesta' ja näin kulttuuri onkin sujuvan halla-ahomaisesti rodullistettu ja siten ollaankin ihan perinteisen rasismin lähteillä. Mutta ihminen ja kulttuuri OVAT eri asioita, uskokaa tai älkää.

Kukaan ei tietenkään halua tulla kutsutuksi perinteiseksi rotuhygienistiksi, sillä termillä on sen verran huono maine, joten kulttuurin sujuva rodullistaminen 'kulttuurikritiikin' kaavussa antaa viehättävän kiertoilmaisun samalle vanhalle rasismille. Tiedättehän: ”Emme me mitään rasisteja ole, luoja paratkoon, olemme maahanmuuttokriitikoita ja kritisoimme kulttuureita ja niiden yhteensopimattomuutta!’.

Niinpä niin. Kulttuurien kritisointihan sekä myyttisen kulttuurien yhteensopimattomuuden julistaminenhan edellyttävät esimerkiksi termien ’kikkarapää’, ’geneettinen ominaisuus’ ja’loinen’ käyttöä sekä tilastoihin perustuvaa rotuoppia. Tämä on juuri se syy, miksi'maahanmuuttokritiikki' typistyykin lähes poikkeuksetta yleisessä keskustelussa ihan vaan reiluksi perusrasismiksi ja mukaisänmaalliseksi väkivaltaa ihannoivaksi älämölöksi. Ikävä kyllä, sillä olisi varmasti jotain ihan oikeaakin puhuttavaa. 

Kulttuurien saati uskontojen kritisointi ei sinällään ole tietenkään rasismia. Tuo kritisointi ei kuitenkaan vaadi ihmisten sortamista edustamansa kulttuurin perusteella saati rasistista, pysyviä ominaisuuksia ihmisiin leimaavaa retoriikkaa tuekseen. Ja tätä ei tule unohtaa.

Motiivi siihen, miksi ’syrjintä’, ’kiihottaminen’ ja ’rasismi’ halutaan maahanmuuttokritiikin diskurssissa samaistaa – ja samalla hälventää rasismi käsitteenä - on yksinkertainen: sallia samankaltainen retoriikka kuin on sallittu käytettäväksi poliitikoista, sukupuolista, suomalaisista, vantaalaisista, rumista, läskeistä, rikkaista, köyhistä.

Rasismin hälventäjillä on yksi tavoite yli kaiken (joka on tuttua jo kuuluisasta persujen rasismin vastaisesta julistuksesta): saada KAIKKI syrjintä/kiihottaminen samalle viivalle – ja käänteisesti kaikki ryhmittelyyn perustuva suosinta poistettua. Tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että mikä tahansa demonisointi, verbaalinen älämölö ja julistaminen mitä tahansa ryhmää kohtaan olisi sallittua, eikä sillä siten olisi enää mitään merkitystä. Esimerkiksi satunnainen suomalaisen turpiin veto olisi yhtä rangaistavaa, kuin turpiin veto siksi, että iho oli musta. Tekona sinällään sama, mutta eri motiivit. Muistattehan:

-”Katsomme yksiselitteisesti, että julkisen vallan on kohdeltava jokaista ihmistä yksilönä, ei etnisen, kulttuurisen tai muun vastaavan ryhmän edustajana. Ketään ei pidä missään tilanteessa rangaista tai palkita taustansa vuoksi”.-

Ei ole tilaa rasistiselle motiiville, ei ole tarvetta syrjinnän tunnistamiselle, sillä tällaiset asiat ovat rasismin hälventäjien maailmassa ’suosivia’ ja siksi kiellettyjä.

Olenkin odottanut perussuomalaisilta vaatimuksia työttömien, sotaveteraanien, vammaisten, sairaiden ja muiden erityisryhmien suosimisen lopettamisesta, sillä kalliiksihan tällainen positiivinen syrjintä yhteiskunnalle tulee. Ihan loogisesti toki vaatimuksista liittyen maahanmuuttajiin ja heihin yhteiskunnallisena kulueränä on jo aloitettu, joten milloin seuraava askel? Köyhät, heikompi aines ja työttömät on jo julkisessa keskustelussa mainittu yhteiskunnan syöpinä, joten niistäkö sujuvasti seuraava kohde? Kuka saa askeltaa seuraavaksi uuniin - joko itse, rollaattorin avustamana tai isänmaallisen lempeästi tönäisemänä? Sillä eihän ketään pidä missään tilanteessa rangaista tai palkita taustansa vuoksi! Tasapuolisuutta! Ketään ei saa suosia! Suomi aidoille ja laadukkaille suomalaisille!

Eikä tämä ole muuta kuin halveksintaa kaikkea sitä kohtaan, jota sukupolvet meitä ennen ovat rakentaneet ja minkä vuoksi Suomesta on tullut se yhteiskunta, joka se parhaillaan on.

Minä sanon: ei kiitos.

Sillä minä en halua elää maassa, joka lopettaisi heikompien suojelun ja auttamisen - sillä haluamme tai emme, aina on joku, joka haluaa polkea toista ja joka haluaa käyttää vähemmistöä omana syntipukkinaan omille ongelmilleen. Siksi minusta on hienoa, että lainsäädännöllisestikin suojataan ja jopa tuetaan heikompia. 

Rasismin hälventäjien maailmassa ei tällaista tukea olisi. Junttifasismi on luonamme ja se ei hyväksy muita kuin kaltaisiaan.

Rasismin maailmassa Dirty Harry on Uuden Ihmisen prototyyppi, sillä: ”Harry hates everybody: Limeys, Micks, Hebes, Fat Dagos, Niggers, Honkies, Chinks, you name it.

Rasismin hälventäjien maailmassa sivistys on kuollut, länsi uponnut ja suomalaisuus hirttäytynyt leijoriipuksen ruostuneeseen ketjuun. 

Lopullisesti.