15. maalis, 2015

Raiskaus, rikollisuus, maahanmuuttajuus ja suomenruotsalainen mysteeri

 

Kun perhetuttujen perheestä isä elää nykyään täysin alkoholisoituneena viimeisimmän tietoni mukaan Turun kaduilla, pojista toinen kuoli huumeisiin, toinen kuoli henkirikoksen uhrina ja perheen tytär on nykyään toimittaja, niin tämänkin perheen tarina näkyisi mittaristossa kohdassa ’köyhyys’.

Mutta löydämmekö me näistä ihmiskohtaloista lopullisena selittäjänä köyhyyden? Mikä on se ’köyhyyden’ mekanismi, joka laittaa neulan suoneen ja joka pakottaa ajautumaan rikollisuuteen – ja toisaalta myös hakeutumaan yliopistoon ja valmistumaan toimittajan ammattiin? Joku irvileuka toki saattaa sanoa tässä kohtaa, että pojilla kävi hyvin, kun vain kuolivat, mutta tyttärestä tuli toimittaja, mutta sopikaamme niin, että oletusarvoisesti on parempi päästä yliopistoon, saada keskiluokkainen elämä kuin kuolla huumeisiin.

Tässä kyseisessä perheessä isän motto oli:”Varastaa saa, kunhan ei jää kiinni”. Ja kyllä: isä ja pojat toteuttivat tätä ohjenuoraa niin kauan kuin minä muistan. Ja jos jompikumpi pojista jäi kiinni, löi isä kyseistä poikaa ns. turpiin, sillä kiinnijääminen oli perheen kunniaa vastaan.

Mitä veikkaatte, löytyvätkö tekojen syyt tuijottamalla tilastoja? Löytyykö selitys siitä, että tämänkin perheen rikollisuus ajautuu tilastoissa selittävään luokkaan ’köyhyys’? Vastaus on, että ei tietenkään löydy. Vastaavalla tavalla pitää pohtia selittävää luokkaa ’maahanmuuttajuus’.

Kun maahanmuuttajataustaiset tekijät syyllistyvät raiskaukseen, löytyy tilastorotuteoreetikkojen mielestä selitys kulttuurista (sekä usein myös uskonnosta), sillä ’normaalit’ selitysmallit eivät toimi: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015031319350781_uu.shtml

-”Selvityksessä otettiin huomioon neljä rikollisuustasoa perinteisesti selittävää tekijää: väestön ikäjakauma, sukupuolijakauma, tulotaso sekä asuinkuntatyyppi.

- Maahanmuuttajaväestön ikärakenne on huomattavasti nuorempi ja miesvaltaisempi kuin suomalaisen väestön. Lisäksi maahanmuuttajaväestö asuu lähinnä suurimmissa kaupungeissa. Nämä ovat alhaisen tulotason ohella periaatteessa rikollisuustasoa lisääviä tekijöitä, Lehti sanoo.

- Väestön ikä- ja sukupuolijakauma (nuoruus ja miesvaltaisuus), alhainen tulotaso ja asuminen suurkaupungeissa ei kuitenkaan selittänyt tätä eroa raiskausrikoksissa.”-

Mutta ei tässä ole mitään ihmeellistä saati yllättävää: ihmisen toimintaa ei avata noin vähillä tekijöillä saati ihmisen ulkoista statusta selittävillä tekijöillä. Se ei myöskään korjaannu sillä, että puuttuvaksi agentiksi määritellään ’islam’ saati ’maahanmuuttajuus’. Miettikää itseänne ja omaa elämäänne ja motiivejanne tehdä valintoja: mitkä tekijät selittävät teidän toimintaanne? Ette te selitä itseänne auki sanomalla: ”Köyhyys kaataa tuon kossun kurkustani alas, en minä sille mitään voi. Köyhyys selittää minut”. Ihminen ei selity auki noin helposti.

Perusproblematiikka julkisessa keskustelussa on, että puhutaan selittävistä tekijöistä, kun puhutaan oikeasti yhdistävistä tekijöistä. Syynä tähän lienee halu selittää vaikeita asioista yksinkertaisesti – ja tämä on sinällään aivan inhimillistä ja ymmärrettävää. Silti emme voi unohtaa, että tämä julkisen keskustelun vamma ylläpitää mielikuvaa siitä, että sosioekonomiset- sekä etniset taustat selittäisivät myös syyseuraus-yhteyksiä. Ja näinhän asia ei luonnollisestikaan ole. Kun tätä ’selittävien’ asioiden problematiikkaa pohtii, on huomattava yksi asia: jos samaan tekoon löydetään tekijästä riippuen syy ympäristöstä ja toiselle tekijälle etnisyydestä, olemme todistamassa rasismin arkipäiväitymistä – eikä tätä edes moni huomaa saati ymmärrä.

Kun Intiassa tehtiin joukkoraiskaus ja siitä dokumentti, niin kyseisestä dokumentista haluttiin poistaa kohta, jossa sanottiin:”Syy oli naisen. Mitäs kulki noin myöhään yksin kaupungilla”. Ja tämä sama asia näkyy suomalaisessa keskustelussa: kun raiskaaja on suomalainen, löytyy aina ymmärtäjiä naisen pukeutumisen aiheuttamasta impulssista lähtien ja poliisi varoittaa kulkemasta ’tiettyyn aikaan tietyissä paikoissa’. Kun tekijä on ulkomaalainen, on syyllinen heti etnisyys. Tässä tulkinnassa tuoksuvat tekopyhyys sekä ihan ehta rasismi, huomaatteko?

Oikeampi kysymys onkin: miksi joku raiskaa? Miten eroaa suomalaisen tekemä raiskaus ulkomaalaisen tekemästä raiskauksesta? Kun ihminen raiskaa ympäri maailmaa, kaikkialla ja on aina raiskannut, niin sodassa kuin rauhassa, miten järkevää on edes yrittää selittää syitä ’etnisyydellä’? Kun suomalainen raiskaa, onko syynä ’suomalaisuus’? No, vastaus on tietenkin kielteinen. Kun pintaa hieman raaputtaa, huomaa ihmisten samankaltaisuuden kaikkialla. Silti raiskauksia ollaan niin kovin helposti ’etnistämässä’, vaikka tismalleen sama raiskauksen dynamiikka asuu kaikissa kulttuureissa ja on asunut aina ja asuu edelleen.

Kannattaa katsoa tätä graafia tarkkaan:

 

 

Sillä näyttää siltä, että kaikki mahdolliset ’etnisyydet’ raiskaavat herkemmin kuin suomalaiset.Yhdenkään väestöryhmän rikollisuustaso raiskausten suhteen ei ole tilastollisesti merkitsevästi syntyperäisten suomalaisten rikollisuustasoa matalampi (OPTULA).

Ja näyttää siltä, että vain suomenruotsalaiset osaavat käyttäytyä kunnolla. Meidän tulisi ehkä ottaa mallia heistä ja pohtia: miksi suomenruotsalainen ei dorkaile. Lisäksi tuosta yo. graafista näette sen, että raiskauksiin liittyen noilla neljällä sosioekonomisella tekijällä ei kyetä osoittamaan sormella juuri mitään tekijää. Muiden rikosten suhteen tilanne on täysin erilainen:

 

Ryöstörikollisuuden suhteen sosioekonomisilla tekijöillä voidaan nähdä vaikutusta rikosalttiuteen. Huomionarvoista on edelleen suomenruotsalaisten pienet suhteelliset lukemat jopa suhteessa muihin suomalaisiin sekä Ruotsissa syntyneiden suomenkielisten korkeisiin suhteellisiin lukemiin. Mikä meitä suomenkielisiä oiken vaivaa?

Tosiasia lienee yksinkertainen: rikollisuutta ei voida selittää yksin sosiodemografisilla eroilla. Rikollisuutta ei voida myöskään selittää yksinään kulttuureilla saati uskonnoilla, sillä miltei kaikki täysin toisistaankin poikkeavien kulttuurien edustajat sekä etnisyydet syyllistyvät Suomessa raiskauksiin ja ryöstöihin suomalaisia enemmän:

-”Vakituisesti maassa asuvaan väestöön kuului vuosina 2010–2011 raiskausrikoksista epäillyistä 91 prosenttia. Ensimmäisen polven maahanmuuttajat muodostivat Suomessa asuneista epäillyistä 28 prosenttia ja toisen polven maahanmuuttajat vajaan prosentin. Maahanmuuttajien väestöön suhteutettu rikollisuustaso oli raiskausrikoksissa lähes kahdeksankertainen kantaväestön kokonaisrikollisuustasoon verrattuna.”-  (OPTULA)

Myös rikollisten määrät ovat niin pieniä, että ne eivät mitenkään tue hypoteesia yksittäisen kulttuurin saati maantieteellisen sijainnin syntisyydestä: raiskausrikoksesta epäiltyjen määrä  vuonna 2013 oli 473 henkilöä, joista joka neljäs oli ulkomaalaistaustaisia. Toisin sanoen karkeasti laskien sellaiset 120 ulkomaalaistaustaista henkilöä syyllistyy raiskaukseen vuosittain.

Tässä kohtaa pitää muistaa, että Suomessa asuu sellaiset 200.000 ulkomaan kansalaista ja hieman vajaat 300.000 vieraskielistä henkilöä. Jos maahanmuuttajien kulttuurit ovat syyllisiä, miten ihmeessä tekijöitä voi olla vain 120? Ja heitä on vielä miltei kaikista mahdollisista kulttuureista ? Ja kun raiskaajista valtaosa ovat vielä syntyperäisiä suomalaisia, on kysyttävä, mikä on heidän ’tekosyynsä’? Nuo 120 ihmistäkö ovat osoitus siitä, miten hirvittävän pieleen on Suomen maahanmuuttopolitiikka mennyt, kun päästävät tänne raiskaajia?

-"Seksuaalirikoksista epäillyistä ulkomaalaisista 24 prosenttia oli kotoisin Aasiasta, 19 prosenttia Afrikasta, 15 prosenttia Virosta ja kahdeksan prosenttia Romaniasta. Aasialaisista epäillyistä 53 prosenttia oli irakilaisia, 21 prosenttia iranilaisia ja 11 prosenttia afganistanilaisia, muista Aasian maista oli vain yksittäisiä epäiltyjä. Afrikkalaisista epäillyistä 18 prosenttia oli kotoisin Nigeriasta ja 18 prosenttia Somaliasta, algerialaisia epäillyistä oli 12 prosenttia, marokkolaisia seitsemän prosenttia, libyalaisia kuusi prosenttia ja ghanalaisia kuusi prosenttia."- (OPTULA)

NOTE! Yo. prosentit on laskettu aikaväliltä 2009-2012.

Ja muistakaa edelleen, että kaikista raiskauksista neljännes oli ulkomaalaistaustaisten tekemiä (ei siis ulkomaalaisten) ja lukumääränä se on sellaiset 120 raiskaukseen syyllistynyttä. 

Kun tuoreen Tapanilan tapauksen vuoksi on haluttu nostaa tikun nokkaan somalialaiset 'raiskausgeenit', niin miettikää em. lukemien valossa tämän 'noston' järkevyyttä uudelleen: neljännes kaikista raiskauksista on ulkomaalaistaustaisten tekemiä ja afrikkalaiset tekevät niistä 19% ja tuosta 19%:sta somalialaiset tekevät 18%. Laskekaa itse, montako somalialaistaustaista on syyllistynyt raiskaukseen: ensin 19% 120:stä (afrikkalaiset), sitten siitä 18% (somalit) ja verratkaa saatua lukemaa koko somalitaustaiseen populaatioon (lähes 20.000). Kyse on promilleista koko populaatiosta.

Promilleista. 

Miten tuollaisen määrän edes pystyisi seulomaan sadoista tuhansista ihmisistä? Miten tuon perusteella voi yleistää afrikkalaiset ja somalit 'raiskaajiksi'? No, ei oikeasti voikaan, mutta silti niin tehdään. Sillä muukalaiskammoisessa ja rasistisessa diskursissa juuri tosiasioihin perustumaton propaganda on arkipäivää. Ikävä kyllä.

Mielenkiintoinen huomio on, että toiseen suuntaan verrattuna suomenruotsalaiset taas syyllistyvät ryöstörikoksiin viisinkertaisesti vähemmän kuin suomalaiset ’pottunokat’. Ympäristöön ja/tai kulttuurisiin mekanismeihin liittyvillä tekijöillä näyttäisi olevan merkitystä, mutta mikä tai mitkä ne merkittävät tekijät ovat? Tämä on hyvä kysymys, sillä kun suomenruotsalaiset eivät selitä auki kaikkia suomalaisia, niin eivät myöskään selitä muutamat dorkailevat afrikkalaiset kaikkia afrikkalaisia.

-“Kulttuuristen selitysmallien lähtökohtana on ajatus siitä, että jokaisella yhteiskunnalla ja kulttuuriryhmällä on oma erityinen käyttäytymisnormistonsa, joka siirretään sukupolvelta toiselle. Tilanteessa, jossa vähemmistön kulttuurinen normisto eroaa merkittävästi kantaväestön normistosta, syntyy ristiriita sovellettavista normeista.

Tämä ristiriita on omiaan ruokkimaan rikollisuutta ja selittää joidenkin tutkijoiden mielestä maahanmuuttajien, erityisesti muutamien maahanmuuttajaryhmien, kantaväestöä korkeamman rikollisuustason.

Maahanmuuttajaryhmien keskinäisiä rikollisuustasoeroja selittävät puolestaan ryhmien erilaiset normistot. Jos ryhmän kulttuurinen normisto ei eroa merkittävästi uuden asuinmaan normistosta tai jos se on luonteeltaan uuteen normistoon sopeutumista tai sen kanssa rinnan elämistä edistävä, ristiriitoja ei synny ja myös rikollisuus jää vähäisemmäksi (Smith 1997; Barbagli 1998, 130–133).”-

Tämä on sinällään järkevää pohdintaa ja varmasti osatotuus. Mutta miksi samankaltaisten kulttuureiden edustajat myös syyllistyvät rikoksiin Suomessa moninkertaisesti suomalaisiin verrattuna? Ja miksi suomenruotsalaiset käyttäytyvät hyvinkin ’fiinisti’ verrattuna muihin suomalaisiin?

Tässä voisi olla yksi potentiaalinen selitysmalli:

-”Kulttuuristen selitysmallien yksi haara ovat alakulttuuriteoriat. Niiden mukaan etnisissä vähemmistöissä (mutta myös kantaväestössä) voi syntyä yhteiskunnan hyväksymästä arvojärjestelmästä poikkeavia alakulttuureja, jotka kehittävät oman moraalinsa ja säännöstönsä. Honkatukia ja Suurpää toteavat, että alakulttuurien taustalta löytyy usein sosiaalisen huono-osaisuuden ja kantaväestön syrjinnän synnyttämiä turhautumia.”-

Kun muistatte alun esimerkkini perheestä, jonka pojat ovat kuolleet ja jossa mottona oli:”Varastaa saa, mutta ei saa jäädä kiinni” ja kun muistaa suomenruotsalaisten alhaisen rikollisuuden tason, tämä alakulttuurimalli saa tukea ja alkaa tuntumaan jopa järkevältä osaselitykseltä. Ihmisen tapa hahmottaa maailmaa syntyy ympäristöstä, sosiaalisesta tilanteesta, (ala)kulttuurisista mekanismeista sekä yksilöllisten tekijöiden kokonaisuudesta. Jos samasta ympäristöstä ja samasta ’alakulttuurista’ toiset ajautuvat rikoksiin ja toiset yliopistoon, onko mahdotonta ymmärtää, miten yksinkertaistavat selitysmallit ovat ihmisyyden rienausta? Jos ja kun suomenruotsalaiset osaavat käyttäytyä muita suomalaisia paremmin, niin voinee sanoa ihmisen elinympäristöllä olevan merkitystä?

Toinen asia, jota sosiodemografisilla muuttujilla ei saada tuotua esille, on sosiaalisten yhteisöjen puute (joka osittain linkkautuu edelliseen alakulttuurimalliin). Tämä sosiaalisten verkostojen puutteellisuuden vaikutus ei ole sidoksissa mihinkään mihinkään yksittäiseen kulttuuriin sinällään, vaan pikemminkin elämäntilanteeseen ihmisen ympäristössä kulttuurisena mekanismina ja on siten ilmiönä universaali. Maahanmuutto itsessään irrottaa ihmisiä sosiaalisista verkostoistaan ja tämä on prosessi, joka ns. sosiaalisen kontrollin teorian mukaan kohottaa rikosalttiutta kaikkialla maailmassa.Voidaan puhua tilanteesta, jossa yhteisö ei luo sosiaalista kontrollia yksilöihin ja tämä sama asia näkyy myös suomalaisessa arjessa, sillä muistattehan:”Varastaa saa, kunhan ei jää kiinni” ja toisaalta suomenruotsalaisten alhaisena rikollisuuden tasona.

Muita tekijöitä, joita tilastojen kautta on vaikea tuoda esille, ovat esimerkiksi kulttuuriset, kuten ympäristön asenteisiin liittyvät tekijät, monenlaiset kielteiset elämänkokemukset,  maahanmuuttajien kohdalla muuttoprosessi, traumaattiset kokemukset,  rasismin ja syrjinnän kohteeksi joutuminen, syrjäytyminen, turhautuminen, osattomuuden tunne, huonot perhesiteet ja sitten vielä yksilön ominaisuudet. Nämä tekijät ovat suurimmaksi osaksi myös niitä, joilla voisi selittää, ymmärtää ja pyrkiä ennaltaehkäisemään ihan suomalaistakin rikollisuutta, sillä samat tekijät ovat kaiken epäsosiaalisen käytöksen takana.

On ymmärrettävä se, että suuret rikollisuuden tason tai rakenteen erot väestöryhmien välillä eivät ole merkityksettömiä, vaan ne erot indikoivat todellisista ongelmista, joiden todelliset syyt on hyvä selvittää välttääksemme liian yksioikoisia poliittisesti värjääntyneitä kannanottoja, joissa etnisyydet ja uskonnot saavat tuomioita. Kun suomalainen työtön tappaa yli 40- kertaisella todennäköisyydellä verrattuna yliopistoja käyneisiin maanmiehiinsä, ei ole järkevää väittää työttömyyden olevan lopullinen syy tekoon. Ihan vastaavasti ’afrikkalaisuus’ ei ole selitys yhteenkään rikokseen saati raiskaukseen. Tämä on periaatteessa hyvin yksinkertaista: rikosalttius ei selity yhteiskunnallisella statuksella saati etnisyydellä, vaan niiden taustalta löytyvät samat mekanismit, ovat kulttuurit sitten mitkä tahansa. Eikä tätä ole edes vaikea ymmärtää, sillä loppujen lopuksi me kaikki olemme vain ihmisiä. Ihonväristä ja uskonnosta riippumatta.

Rikollisuustaso on tosiasiallisesti hyvä indikaattori kaiken tyyppisille sosiaalisille ongelmille, jotka hoitamattomina yleensä tapaavat aikaa myöten pahentua. Silti ei kannata unohtaa, että tilastot antavat meille suunnan, mistä mahdolliset analyysit sosiaalisten ongelmien mekanismeista kannattaa aloittaa, mutta ne eivät useinkaan paljasta lopullisia juurisyitä. Ihminen on yksinkertaisesti niin monimutkainen olento, että liian yksinkertaisia selityksiä tulee välttää.

Olen monta kertaa muistuttanut siitä, miten yliedustus sinällään on totta, mutta:

  • Yliedustus syntyy aina, kun vertaa pientä populaatiota suureen ja kun tässä tapauksessa tekojen ja tapahtumien absoluuttinen määrä on pieni.
  • Yliedustus ei selitä syitä. Yliedustus osoittaa vain sen, minkä se osoittaa: jokin otos poikkeaa koko populaatiosta. Se ei paljasta mitään syistä.
  • Jos saman asian pystyy selittämään loogisesti pätevällä tavalla, siihen pitää uskoa. Hypoteesi ei tee asiasta totta. Jos muslimi ajaa autolla ulos liukkaalla kelillä, kumpi on hypoteesinä uskottavampi: ’liukkaus’ vai ’islam’. Nuivan älyn pökäleen maailmassa selitys toki on aina islam, mutta meidän hyvien ihmisten pitää nauraa tuolle tavalle selittää asioita.

On jokseenkin huvittavaa, että kotikutoisten rotuhygieenikkojen maailmassa asioiden selitysmallit vaihtelevat sen mukaan, mikä on ihmisen ihonväri tai uskonto. Kun ihmisen käyttäytymistä pystyy avaamaan yksilöön, sekä taustaan liittyvillä tekijöillä, niin silti samaan tapahtumaan samassa paikassa selitys vaihtelee nuivan maailmassa sen mukaan, mikä on ihonväri tai uskonto. Mutta eihän nuiva rasisti ole, ei missään tapauksessa, sehän olisi rienausta, vaan nuiva on realisti. Tähän kohtaan kuuluu sellainen sarkastinen naurahdus.

Kun ihmisyys katoaa etnisen taustan tai sosiaalisen statuksen taakse, me emme enää näe ihmistä, vaan me näemme jonkin viiteryhmän edustajan. Kun ihmisyys katoaa tilastoihin ja niistä tehtäviin ylitulkintoihin, ihmistä ei enää nähdä miehenä, poikana, naisena, tyttönä, yksilönä, itse hengittävänä olentona, vaan jonain ihan muuna. Ihminen tekee ylimielisen ja omahyväisyyttä pursuavan virheen, kun hän kuvittelee voivansa määritellä toisen ihmisen tilastoista tulkitun, kaikenkattavan identiteetin kautta. Tämä on tapa, jolla mahdollistuu ainoastaan se, että ymmärtää väärin jokaista ihmistä.

Minusta raiskaus on hirvittävä rikos, eikä minulle tekisi mitään vaikeutta sallia ulkomaalaisen raiskaajan karkottamista Suomesta pois ilman lupaa tulla takaisin. Mutta kun rikollisuuden taustalta löytyvät samat tekijät kulttuurista, ihonväristä tai uskonnosta riippumatta, on vain uskomattoman röyhkeää leimata kokonaisia ihmisryhmiä muutamien edustajiensa tekojen vuoksi. Tämä rasistinen leimaaminen on myös omiaan varmistamaan ihmisten sopeutumisen vaikeutta ja myös omalta osaltaan leimaaminen varmistaa ihmisten eristymisen siitä yhteiskunnasta, jossa elävät.

Minä kerron teille yksinkertaisesti sen, mikä on todellinen fakta: ainoa yhteinen tekijä maailman ruumiskasojen ja raiskausten takana on ihminen itse. Kielletään, perkele, ihmiset.

Tai no, sallitaan edes suomenruotsalaisille oikeus liikkua vapaasti, sillä he ainakin osaavat käyttäytyä. Me muut emme. Tilastollinen fakta.

 

 

----------------------------------------------------------------------------------------------

Lisäys 28.6.2015

Liitteet:

1. Rikollisuustilanne 2013:  http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/tutkimuksia-sarja/VfwyB59Ll/266_Rikollisuustilanne_2013_2014.pdf

2. Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa 2009-2012:  http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/verkkokatsauksia-sarja/eGSlceM41/ulkomaalaisten_rikollisuus.pdf

3. Maahanmuuttajat rikoksen uhreina ja tekijöinä: http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/tutkimuksia-sarja/XZ5bk8f2H/265_Lehti_ym_2014.pdf

4. ULKOMAALAISTAUSTAISTEN RIKOLLISUUS LUKUINA:  http://polamk.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/polamkwwwstructure/40737_Kotiniemi_Ulkomaalaistaustaisten_rikollisuus_lukuina.pdf