25. loka, 2014

Me olimme kaikki katupartiossa: ekstremismi ja väkivallan ulkoistettu helppous

 

 

http://www.intermin.fi/download/46677_Vakivaltainen_ekstremismi_Suomessa_-_tilannekatsaus_2-2013_FINAL.pdf?0a91dd5ca3b4d088

Kun luin ensimmäisen kerran Sisäasiainministeriön tilannekatsauksen väkivaltaisesta ekstremismistä Suomessa, ajattelin, että onneksi pientä vielä meillä Suomessa. Vain SVL natsiunelmineen jaksoi uskoa väkivaltaan upeana vapautuksen välineenä ja Suomen tulevaisuuden turvaamisen oleellisena työkaluna.

Väkivaltaisessa ekstremismissähän on kyse seuraavan kaltaisesta toiminnasta:

-”Kun väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, se oikeutetaan tai siihen kannustetaan aatemaailmalla perustellen, on kyse väkivaltaisesta ekstremismistä. Radikalisoituminen tarkoittaa henkilön aatemaailman muuttumista eri tekijöiden vaikutuksesta mustavalkoisemmaksi. Henkilö voi radikalisoitua osana ryhmää tai erillään muista.

Sille on kuitenkin tunnusomaista käsitys oman toiminnan ja maailmankuvan paremmuudesta tai ylivertaisuudesta. Tämän johdosta muiden uskontojen, ideologioiden ja aatteiden kannattajat nähdään vähempiarvoisina tai vääräuskoisina. Varsinainen väkivallan hyväksyminen ja sen käyttö, eli väkivaltainen radikalisoituminen, tapahtuu tämän ohella tai seurauksena.”-

Osa ihmisistä tietää SVL:n rikollisen CV:n, mutta tässä vielä muistutus:

-”Suomen Vastarintaliikkeen tunnetut väkivaltaiset iskut

Suomen Vastarintaliikkeen yksittäisten jäsenten kontolla on useita eriasteisia pahoinpitelyjä, tuhopoltto ja ilkivaltaa. Ryhmän tunnetuista yhteisistä iskuista on näiden lisäksi tiedossa ainakin seuraavat:

2010: Kaasuisku Helsinki Pride-kulkueeseen. Nuorin kaasua saanut oli alle 1-vuotias lapsi. Kolme miestä tuomittiin ehdolliseen vankeuteen ja vahingonkorvauksiin mm. 88 pahoinpitelystä ja poliittisten toimintavapauksien loukkauksista.

2011: Kahakka vaalimökillä Oulun Rotuaarilla. Kolme SVL:n jäsentä hyökkäsi Kokoomuksen vaalityöntekijöiden kimppuun luullessaan tulleensa kuvatuiksi. Poliisi joutui käyttämään etälamautinta ja pippurikaasua taltuttaakseen SVL:n jäsenet. Miehet saivat sakkoja pahoinpitelystä ja virkamiehen vastustamisesta.

2012: Vasemmistopoliitikko Dan Koivulaakson kaasutus kirjanesittelytilaisuudessa. Rotuaarin pahoinpitelyyn osallistunut mies suihkutti Dan Koivulaakson silmille kaasua hetkeä ennen kuin tämän oli tarkoitus alkaa esitellä Äärioikeisto Suomessa-kirjaa. Koivulaakso selvisi sumutuksesta yhdellä sairaalakäynnillä. Kaasuttajaa syytetään pahoinpitelystä, lievästä pahoinpitelystä, poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta ja kokouksen estämisestä. Tekijää ei ole tavoitettu oikeuteen.

2012: Pahoinpitely Hartolan markkinoilla. SVL oli jakamassa materiaaliaan Hartolan markkinoilla. Ohikulkija oli vienyt pöydästä materiaalia, jonka jälkeen tämän perään oli lähdetty. SVL:n jäsenet pahoinpitelivät ohikulkijan. Tekijöitä ei ole tavoitettu.

2012: Pahoinpitely Tampereella. Joukko Suomen Vastarintaliikkeen jäseniä pahoinpiteli rasisminvastustajaksi mieltämänsä henkilön tämän kotiovella. Uhri tunnisti tekijän Vastarintaliikkeen aktiiviksi ja nimesi tämän poliisille. Tekijöitä ei ole tavoitettu.

2012: Pahoinpitely Tampereella. Joukko Suomen Vastarintaliikkeen jäseniä pahoinpiteli rasisminvastustajaksi mieltämänsä henkilön tämän kotiovella. Uhri tunnisti tekijän Vastarintaliikkeen aktiiviksi ja nimesi tämän poliisille. Tekijöitä ei ole tavoitettu.

2013: Jyväskylän kirjastossa sattunut puukotus. Äärioikeisto Suomessa-kirjan esittelytilaisuudessa SVL:n jäsenet hyökkäsivät tilaisuuden ulkopuolella olleiden ihmisten kimppuun aseinaan mm. pullokassi ja puukko. Yhtä tilaisuuden järjestäjistä puukotettiin ja tämä joutui sairaalahoitoon. Iskuun osallistuneita SVL:n jäseniä syytetään mm. törkeästä pahoinpitelystä. Puukottaja on vangittu poissaolevana ja hänet on etsintäkuulutettu.

2013: Puukotuksen yhteydessä paljastui tutkinnassa SVL:n pitäneen laitonta henkilörekisteriä. Kerätyt henkilöt oli luokiteltu ryhmiin, joiden niminä oli esimerkiksi ”vasemmisto”, ”oikeisto”, ”juutalaiset”, ”rotupetturit”,”eliittiseurat” ja ”väkivaltakoneisto”. Tapauksen esitutkinta on valmistunut syyskuussa 2014 ja odottaa oikeuskäsittelyä.

2014: Vantaan Myyrmäen pahoinpitely. SVL oli jakamassa materiaaliaan Vantaalla, kun ulkomaalaistaustainen ohikulkija tuli arvostelemaan heidän sanomaansa. Kolme SVL:n jäsentä pahoinpiteli ohikulkijan ja pakeni paikalta ennen kuin poliisi ja ambulanssi ehtivät paikalle. Poliisin mukaan tekijäehdokkaita on useita, joista osa on vinkkien perusteella Suomen Vastarintaliikkeen aktiiveja. Tutkinta keskeytettiin silminnäkijöiden puuttuessa.”-

(Suvi Auvinen: Vastarintaa vastaan - kertomus uusnatseista ja Suomen poliisista)

Että näin. Ei siis ole epäselvää, mistä joukkiosta on kyse. Ja kun aikaa kuluu, eikä rikollisia saada kiinni, muuttuu tämä väkivaltainen rikollisjengi merkitystään suuremmaksi, sillä sen sanoma kuitenkin uppoaa suomalaiseen sinivalkoisen oikeistopopulismin heikentämään maaperään kuin Timo Soinin kolmen lauseen sutkatukset. On jokseenkin väistämätöntä, että SVL:n valkoisen rodun ja isänmaan ylistys saavat myös kaikupohjaa Suomessa, jossa maahanmuuttokriittisyys (lue: rasismi) on muuttunut ihan normaaliksi keskustelun aiheeksi ja osaksi normaalia poliittista agendaa maahanmuuttokriittisen agitaation termein ja kysymyksin. Silti on huolestuttavaa, että SVL omaa nykyään lauman bändäreitä, jotka ylistävät SVL:n rasismin ja fasismin evankeliumia – kas tässä yksi esimerkki:

 

 

Ja rasistinen mölinä jatkuu:

 

 

Surullista luettavaa. Pappi suoraan Helvetistä. Mutta ei tarina ole näin yksinkertainen. Sillä SVL:n edustaman ääriliikehdinnän vastakappale alkaa osoittamaan myös heräilyn merkkejä: itseään ’antifasisteiksi’ kutsuvat ihmiset ovat myös aloittaneet ’katupartioinnin’ tavoitteena lyödä SVL:n katupartiot hajalle. Kas tässä:

 

Muistutetaanpa mieliimme vielä se ’ekstremismin’ luonne:

-”Väkivaltaisessa ekstremismissähän on kyse seuraavan kaltaisesta toiminnasta:

Kun väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, se oikeutetaan tai siihen kannustetaan aatemaailmalla perustellen, on kyse väkivaltaisesta ekstremismistä. Radikalisoituminen tarkoittaa henkilön aatemaailman muuttumista eri tekijöiden vaikutuksesta mustavalkoisemmaksi.”-

On kyse hyvin selkeästä ja yksinkertaisesta asiasta: elämme aikaa, jossa jopa väkivaltakin halutaan nostaa ihan normaaliksi vaikuttamisen muodoksi. Tämä on pelottava ajatuksenkulku, sillä rasismi on hyväksyttynä kannanottona jo nostettu osaksi ihan normaalin keskustelun agendaa ja pelkät ilkeämieliset mielipiteet on nostettu tosiasiaa ja faktaa tärkeämmiksi argumenteiksi, niin kai se väkivalta sieltä helppona ja potentiaalisesti jokaiselta ihmiseltä löytyvänä kommunikaation muotona oli löytyvä välinearsenaaliin enemmin tai myöhemmin? Herää kysymys, että mihin me vielä annamme suomalaisen yhteiskunnan eskaloitua? Sotaa edeltävää aikaako tässä jo elellään? Nyt alkaa pullistelemaan tällaisia kannanottoja väkivaltaan politiikan välineenä kielteisesti suhtautuvien ihmisten blogeihin (Saku Timonen):

 

 

Ja sitten lisää väkivallan oikeutusta Paljastetun blogin kommenteista:

 

 

En tiedä, kumpi on kuvottavampaa, ihonväristä tai kulttuurien sekoittumisesta raivoenergiansa saava primitiivinen viha vaiko moraalisesta ylivertaisuudesta kumpuva antifasistiseksi itseään kutsuvan väkivallan oikeutus, mutta ihan samaa äärimmäisyyttä ovat. Nämä kummatkin osapuolet glorifioivat omaan käyttöönsä otettua väkivaltaa ja uskottelevat olevansa enemmän oikealla asialla ja siksi nyrkki saa puhua. Ja ei: tätä ei pysty arvostamaan.

Olisi oikeasti paljon rajumpaa välttää tässä kohtaa väkivaltaa, sillä sitä väkivaltaa odottavat kaikki. Mutta ilmeisesti nyrkit ja astalot eivät enää jaksa odottaa, vaan natsin kallo odottaa rikkomistaan ja epäisänmaallisen punikin nenä kaipaa sitä oikeutettua murskaamistaan. Ja nämä kaksi katupartioiden puolta ovat ääripäitä, on turha väittää mitään muuta: nämä katupartiot ovat ajatuksiltaan äärimmäisiä ja niiden tavoite on poistaa toistensa olemassaolo. Ja nämä kaksi väkivallasta huumaantuvaa joukkiota ovat ääripäitä erityisesti siksi, että ne eivät kunnioita edes ihmisoikeuksia ja siksi kummallekaan ei ole tilaa sivistyneessä yhteiskunnassa. Hyvin yksinkertaista. Muistellaan tässä kohtaa ihmisoikeuksia:

-”Perinteisiä vapausoikeuksia ovat mm. oikeus elämään, henkilökohtaisen koskemattomuuden suoja, omaisuuden suoja, sananvapaus, mielipiteenvapaus, uskonnonvapaus, kokoontumisvapaus, liikkumisvapaus ja järjestäytymisen vapaus sekä oikeus avioliittoon.”-

Onko vielä epäselvää, minkälaisista tekijöistä näissä katupartioissa on kyse? Kummatkin uskottelevat itsellään olevan oikeuden rikkoa näitä oikeuksiamme vastaan: natsit uskottelevat olevansa sodassa valkoisen rodun sekä isänmaan puolesta ja siksi Kulttuurien Sota ja väkivalta ovat oikeutettua - ja natseja vastustavat tahot vakuuttelevat heillä olevan Oikean Analyysin maailman tilasta ja että jonkun pitää uhrautua ottamaan väkivallalla tila takaisin, mutta vain siksi, että Oikea Analyysi ja ylevämpi moraali näin velvoittavat, mutta voih, jonkun pitää uhrautua, sillä Analyysi ja Fasismiperkele.

Se, miksi nämä joukkiot kasvavat todellista merkitystään suuremmiksi, on ihmisten tapa purkaa omaa agressiotaan tällaisten ryhmien kautta. Tämä ihan siksi, että katupartiot tekevät ’työtä’, jota me muut emme edes halua tehdä, muuten kuin salaa ajatuksissamme – ja katupartiot muuttavat oman agressiomme lihaksi ja vereksi. Siksi katupartiot kiinnostavat, sillä me olemme oikeastaan myös itse siellä kadulla partioimassa. Kun natsi lyö mustaa miestä turpaan ja väkivaltainen antirasisti astalolla täräyttää natsia takaraivoon, riippuen katsantokannasta, muu Kansa hurraa. Ja siksi netti täyttyy mitä törkeämmästä vihanlietsonnasta, sillä omiaan halutaan kannustaa ja omia halutaan lietsoa silmät kiiluen vielä suurempiin väkivallan tekoihin. Ja tämä on perverssiä: me muut ihmiset olemme miltei yhtä syyllisiä. Me vain ulkoistamme oman agressiomme ja muut tekevät likaisen työn. Eikä vastaus tähän ole se, että meidän kaikkien tulisi ottaa oikeus omiin käsiimme, vaan ulkoistamisen sijaan meidän pitäisi tuomita perusarvojen ylitse käveleminen. Meidän kaikkien. On sivuseikka edes, ovatko kadulla toisiaan mätkivät joukot poliittisesti ääripäitä. He ovat ääripäitä tekojensa vuoksi, he ovat ääripäitä siksi, että he halveksivat perusarvojamme, joiden varaan liberaali ja vapaa yhteiskunta rakentuu. Siksi he ovat ääripäitä, sillä ei ole väliä, minkä aatteen vuoksi minun nenäni lyödään rikki, mutta nousisi valtaan kumpi tahansa, minä olisin heille uhka vain olemalla tavallinen ihminen ja olemalla perusarvojen puolella. Siksi. Ääripäitä. Äärimmäisiä.

Itse en halua elää yhteiskunnassa, jossa poliittiset tavoitteet ylentävät ihmisen tekoihin, jotka ovat normaaleita, vahvoja arvojamme sekä moraaliamme vastaan. Sillä siinä maailmassa tavallinen rauhaa rakastava ihminen on muuttunut ääriajattelijaksi, jonka kummatkin poliittiset spektrin ääripäät ja ihmisarvokriittiset katupartioitsijat haluavat kuljettaa vankileireille. On ymmärrettävä se tosiasia, että vahvat arvomme ovat voimakkaampia ja tärkeämpiä kuin yksikään poliittinen ideologia, eikä yksikään poliittinen ideologia voi kävellä näiden arvojemme yli. Miettikää ihan rauhassa, ihmiset, miten kävisi, jos me unohtaisimme jonkun perusarvoistamme vain siksi, että poliittinen ideologia saadakseen viestinsä perille, sen sallisi?

Väitän lisäksi, että enemmistö suomalaista juuri nyt 'ymmärtävät' enemmän SVL:n rodun suojelijoita kuin adrenaliinitrippaavaa vastapuolta (niin karmealta kuin se kuulostaakin), sillä niin voimakasta oli uutisointi 'maahanmuuttajajengien' väkivallasta ja sellaisena 'maahanmuuttajajengien ongelmana nuo muutaman viikon takaiset tapahtumat tullaan muistamaan - ja juuri siksi nuo SVL:n puhdasrotuiset soturit halusivat ottaa ns. 'pisteet kotiin'. Se, että tuota partiointia lähtee kadulle vastustamaan omana partionaan, koetaan se ilman heidän vastaavaa väkivaltaansa negatiivisempana asiana, kun näitä kahta väkivaltalarppijoukkiota vertaa, sillä tässä kohtaa natsit olivat Tavallisen Kansan puolella, eivätkä kaikki ihmiset todellakaan edes tiedä, keistä SVL:n wanna-be-natseissa edes on kyse. Paitsi nyt. Ja nyt he olivat Tavallisen Kansan asialla (Siitä huolimatta, että ei noita natseja kiinnosta kantaväestön väkivalta, heidät sai liikkeelle vasta ajatus maahanmuuttajista. Että noin isänmaallisia ovat.)

Mutta kukin tyylillään, Suomi on vapaa maa. Ja toivottavasti nuo 'varikset' tietävät, mitä tekevät, eivätkä aiheuta sympatia-aaltoa natseille, sitä en todellakaan toivo. Minä olisin todella toivonut toisenlaista lähestymistapaa, sitä vaikempaa: väkivallatonta tapaa.

Väkivallattomuus vaatii joskus eniten rohkeutta. Olkaa ihmisiksi, varikset.