5. maalis, 2014

Tuulipukukansan muualta kopioitu manifesti

 

-"Islamin ongelmien ehkäiseminen on ollut tähänastisella poliittisella urallani yksi pääteemoistani."-

 

Kun Olli Immonen (PS) kirjoittaa moisen lauseen, on jokaisen suomalaisen velvollisuus pysähtyä hetkeksi miettimään ja kysyä itseltään: ”Mitä minä juuri luin?”.

Tämä ihan siksi, että näyttää vahvasti siltä, että islaminho on Suomessa kansanedustajatasolla asti nostettu osaksi normaalin poliittisen keskustelun agendaa. Tässä Immosen kirjoituksessa on suora jatkumo nuivien perussuomalaisten pitkään jatkuneelle kampanjalle sananvapauden puolesta (=oikeus suvaitsemattomaan älämölöön) ja siitä, että tosiasiatkin ovat muuttuneet muotoon ’yksi näkökulma muiden joukossa’. Tarkoitus ei luonnollisestikaan ole puhua rationaalisesti saati järkevästi, vaan taustalla on halu moukaroida islamia.

Herra Hakkarainenhan teki viimeisimmän islaminhoisen ulostulon, jossa asetelma on hyvin samankaltainen, kuin tässä Olli Immosen purkauksessa: halu esiintyä auktoriteettina, asiantuntijana, kumoten alan professorien tiedot ja nostaa mielipide tutkitun tiedon yläpuolelle. Muistattehan: http://www.paljastettu.fi/276988548/1443813/posting/teuvo-hakkarainen-kyl%C3%A4hullun-persuuden-anatomia

 

-”Länsimaalaiset eivät edes perehdy siihen, mikä todellisuudessa motivoi muslimeja. Suomessakin annetaan tilaa sellaisille ”islam asiantuntijoille” kuin Hämeen-Anttila, jonka ”opetukset”rauhanuskonnosta ovat täysin harhautuneita. Tämän kaltaisten naiivien oppien takia sota terroria vastaan on täysin epäonnistunut.”- (Hakkarainen)

 

-”Jaakko Hämeen-Anttilan ja muiden ns. islam-asiantuntijoiden tarinat eri uskontojen välisestä harmoniasta islamin valloittamilla alueilla keskiajalla ovat vailla totuusperää.”- (Immonen)

 

Herra Hakkaraisen ja Olli Immosen työnjako tuntuu selkeältä: Teuvo puhuu Kansan kielellä ja julistaa karkeaa uhkaa Suomen sisällä ja Olli Immosen rooli on korostaa islamin uhan yleismaailmallisuutta sekä tuoda rahtunen älymystöä omaan habitukseensa. Rahtunen älymystöä voisi toki paremmin onnistua, jos:

  1. Ei uskoisi salaliittoteorioita – ’Eurabia’, ’Islamisaatio’.
  2. Ei kannattaisi matkia muita ja käyttää nettiaktivistien copy-paste- metodia - sillä Olli Immosen kirjoituksen oleellisen sisällön voit löytää myös täältä: https://sites.google.com/site/islamicthreatsimplified/what-is-true-islam/dare-to-speak ja täältä: http://euroopan-tulevaisuus-islam.blogspot.fi/
  3. Ei pitäisi ääri-ilmiöitä yli yhden miljardin ihmisen uskonnon oleellisena sisältönä.
  4. Ei puhuisi liberaalidemokraattisesta yhteiskuntajärjestyksestä, mutta silti sanelee ihmisten elämäntavan, arvot ja uskonnon.

Islaminhoinen politiikka sinällään ei ole uusi ilmiö. Se on tukevasti valtavirtaistunut yleiseurooppalaiseksi ilmiöksi ja vastaavia julistuksia löytyy useita pitkin viime vuosikymmeniä laaditun islamvastaisilla sivustoilla poliittisista puolueista aina herra Breivikiin päätyen. Tässä on myös suomalaisen nationalistin ironia: tuodaan ajatukset muualta ja teeskennellään isänmaallisia. En voi olla pohtimatta: minkälaista isänmaallisuutta on muualta kopioidun propagandan uskominen ja siihen perustuva isänmaallinen liikehdintä?

Ja se on juuri sitä, miltä kuulostaakin: halpahintaista copy-paste- demagogiaa, jossa oleelliset asiat ovat tunne ja pelko vierasta sekä muuttuvaa maailmaa kohtaan.

Koko islaminhoisen demagogian taustalla on laajemman nationalistisen liikkeen lanseeraama ajatus: Yksi Eurooppa, monta Kansaa. Tässä konseptissa islaminhon oikeutus oikeutetaan vanhalla kunnon ’muistakaa-mummojen-vaipat’- metodilla (yhdellä hyvällä oikeutetaan yksi paha): luodaan yhtenäinen visio eurooppalaisesta kansallismielisyydestä, joka antaa sujuvan kontekstin isänmaallisuudelle globalisoituvassa maailmassa ja sitten laitetaan rajat kiinni sanomalla: jos rakastat maatasi, vihaat islamia. Ja tätä on helpompi sietää, kun naapuri menee samaan harhaan.

Islamin ongelmien ehkäisy poliittisena teemana on yhtä järkevää, kuin voodoon vastustaminen Vantaan kaupungin velkaongelmassa. Yhteiskunnalliset ongelmat eivät edelleenkään vuonna 2013 tule selitetyksi uskonnollisessa kontekstissa. Tämä vihan luonti aiheuttaa vain sen, että itse ongelmat säilyvät – ja tässä mielessä islaminhoiset ovat vain hyödyllisiä idiootteja niille, joiden intresseissä on ongelmien piilottaminen päivänvalolta. Islaminho saati rasismi eivät tuo yhtäkään uutta työpaikkaa eikä islaminholla estetä työn muuttumista eikä sitä murrosta, jossa osan ihmisten osaamisesta tulee vanhaa. Maailma muuttuu – ja niin pitää meidänkin.

Tässä Olli Immosen manifestissa nähtiin pitkästä aikaa kunnon kombinaatio islamin tulkintaa suoraan muslimivastaisilta sivuilta yhdistyneenä omaa pelonsekaiseen harhakuvaansa. Käytössä on klassinen nuivametodi: otetaan Koraanin säe ja sen päälle liimataan tapahtuma jostain päin maailmaa - ja sitten: islamin luonne on avattu! Aivan samalla metodilla toki voi Aku Ankasta etsiä sopivia, irrallisia lauseita ja julistaa: maailma on tuhoutumassa. Tämä ei ole kovin tarkka metodi, eikä edes kovin älykäs. Se on suoraviivaista agitaatiota, jolla oma tunnesisältö liitetään yksittäiseen lainaukseen tai tapahtumaan. Tunne edellä, analyyttinen ote unohtaen.

 -"Tämän kulttuurirelativistisen yhteiskuntapolitiikan seuraukset pystyvät jokainen eurooppalainen näkemään kävellessään pitkin maanosamme suurimpien kaupunkien katuja, jossa burkat, niqabit, minareetit ja suurmoskeijat ovat jo kiinteä osa maisemakuvaa."-

Tämähän on hirvittävää - samalla tavalla, kuin se, että omalla vakiolenkilläni näen mormonien kirkon, Jehovien valtakunnansalin, synagogan, kirkon ja lukemattomat terassit, joissa kantaväestö vetää viinaa. Se on hirvittävää, kun erilaiset ihmiset ihan sovussa elävät, mutta minareetti! Se se olisi kauhistus! Tässä Immosen kirjoituksessa ollaan suomalaisen islaminhoisen rasistin sielun ytimessä: se on vieraan pelkoa. Yksinkertaisesti.

Olli se yrittää ihan tosissaan väittää, että Suomessa ollaan vaatimassa maahanmuuttajille erivapauksia - siis sellaisia, jotka rikkovat Suomen lakia. Tämä on jännä väite: sillä missä tällainen vaade on esitetty ja kuka sellaista ajaa? Olen monta kertaa tähän vastausta pyytänyt niiltä, jotka näin väittävät ja vastaus on: hiljaisuus. Ei mitään vastausta. Tähän ei riitä jankutus uimahallivuoroista musliminaisille. Luulisi, että tuollaisen väitteen, johon osittain perustaa poliittisen uransa, nyt jotain ihan todellista evidenssiä löytyisi. Mutta ei. Olli Immonen on aivan normaali, nuiva perusrasisti islaminhoinen suomalainen mies - tunteella mennään ja fiiliksellä, ei sitä turhaan faktoja saati logiikkaa jakseta pohtia.

Olli ei turhaan jaksa pohtia uskontoa politiikan keppihevosena, mutta sehän pilaisi hyvä vainoharhan, joten ei sitä kannata tehdä.

-"Eurooppaan jäävien muslimien pitäisi puolestaan solmia integraatiosopimus isäntävaltioidensa kanssa, jossa he sitoutuvat elämään sekulaarin ja liberaalidemokraattisen yhteiskuntajärjestyksen normien mukaisesti.

Tämä tarkoittaa niiden islamilaisten erityistapojen hylkäämistä, jotka sotivat eurooppalaista elämänmuotoa vastaan. Mikäli islamin uskoa tunnustava henkilö ei kykene sovittamaan tapojaan integraatiosopimuksen määrittelemiin puitteisiin, tulisi seurauksena olla tämän yksilön maasta karkottaminen. "-

Ei riitä tässä julistuksessa, että elää yhteisten arvojen mukaan – vaan tavatkin pitää olla yhtenäiset. Tämä ’yleiseurooppalainen nationalismi’ ei armoa tunne: sulaudu täydellisesti tai maasta ulos! Väittääkö joku vielä, että Suomen Sisun ja Olli Immosen ajama politiikka EI olisi fasistista politiikkaa? Taustalla on ajatus siitä, että etnisten kulttuurien ja kansojen on oltava erillään toisistaan omien tapojensa ja uskontojensa mukaisesti. Siis niiden, jotka ovat erilaisia, kuin me. Duuniin tai uuniin, kuulen jo korvissani.

Minun on vaikeaa ymmärtää, missä Olli Immonen on ollut historian tunneilta koulussa. Unohtaako hän kokonaan, että tällaisesta ajattelusta kumpuava sosiaalidarvinistinen kokeilu tehtiin jo viime vuosisadalla – ja lopputuloksena olivat loputtomat ruumiskasat.

Yksi Kansa, yksi Kulttuuri, yksi Kieli. Suomalaisen tuulipukukansan versio Klu Klux Klanista on nähnyt päivänvalonsa.

-"Mikäli muslimimaahanmuuttajat eivät jatkossakaan näytä merkkejä halusta sopeutua eurooppalaisten kansojen kulttuureihin ja tapakäytäntöihin, on suurena vaarana se, että kantaväestö tulee ottamaan oikeuden niin sanotusti omiin käsiinsä.

Anarkian ja kaaoksen palaamista Eurooppaan lähes seitsemän vuosikymmentä toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, ei kukaan demokraattisen yhteiskunnan suojelemiseen sitoutunut länsimaalainen eurooppalainen voi pitää toivottavana. Tämän vuoksi koen tehtäväkseni pyrkiä osaltani estämään Suomen vajoamisen muslimien ja kantaväestön väliseen sisällissotaan."-

Uhkakuva ja Lopullinen Ratkaisu.

Olli Immonen latelee tässä kotikutoista tuulipukukansan omien temppeliritareiden julistusta: sotaa tässä ollaan ehkäisemässä, mutta se on tehtävä. Ja estettävä on erityisesti Suomen vajoaminen muslimien ja kantaväestön väliseen sisällissotaan, jota kuola suupielestä valuen kuitenkin jo odotellaan, sillä tällainen agitaatiohan on parasta ainoastaan vastakkainasettelun maksimointiin, ei muuhun.

Vahvalla kaffella ollaan liikkeellä. Suomalaisen tuulipukukansan oma temppeliritari on todellakin kirjoittanut manifestinsa.

Oikeistolaisen populistisen liikehdinnän suhtautuminen islamiin on aina ollut hieman ristiriitainen. Toisaalta islam edustaa hyviä wanhoja arvoja (rangaistukset, suhde homoseksuaaleihin, perinteinen perhe, jne.), mutta toisaalta islamilaisissa kulttuureissa on tapoja, jotka koetaan vieraiksi Euroopassa ja meillä Suomessa. Näiden oikeistolaisten populistien, eurooppalaisten nationalistien maailma on oikeasti hyvinkin islamilainen – ja siitä kumpuaa sellainen dissonanssi, että pysytään kaapissa ja huudetaan rumia, vaikka sielu on tuuheapartaisen talibanin sielu. Siksi näiden kotikutoisten talibanien kanssa on vaikea keskustella: he eivät taivu ajattelussaan saman logiikan ja rationaalisen ajattelun perinteeseen, kuin normaalit ihmiset. Heille tunne on oleellinen osa argumentointia: mitä jykevämmän tunteen saa liitettyä asiaan tai tapahtumaan, sitä todempi se on, sillä se tuntuu niin todelta.

No, mukavaa hömppää tuo manifesti on samanmielisille, niille, jotka eivät jaksa itse ajatella ja tuntevan tutun maailmansa olevan uhattuna, vaan copy-paste- armeija jo kuumana liikkuu pitkin nettiä ja isänmaalliset kädet kirjoittavat kommentteja: "Hyvin sanottu, viisaita sanoja!". Elämme kriittisen ajattelun katoamisen ja mielipidefaktojen maailmassa, jossa ääni ratkaisee. Ainakin pahasti siltä näyttää.

Minua huolettaa tällaisen ajattelutavan arkipäiväistyminen sekä se, että ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, mikä hulluus asuu tuon islaminhoisen politiikan taustalla. Sillä minä en halua uskoa sitä toista vaihtoehtoa: että ihmiset oikeasti ymmärtävät – ja siitä huolimatta taputtavat käsiään.